Case: Asuntosijoittaminen instituutionäkökulmasta

Instituutiosijoittajien merkitys asuntosijoittamisen ja -rakentamisen näkökulmasta katsottuna on kasvanut viime vuosien aikana merkittäväksi. Eri arvioiden mukaan sijoittajien osuus esimerkiksi Suomessa valmistuvista uusista asuinkerrostaloista on noussut jopa 40-50 %:iin. Tästä näkökulmasta toteutimme touko-kesäkuun aikana kyselyhaastattelun instituutiosijoittajille ja asuntorakentajille, jossa selvitimme asuntosijoittamisen näkymiä instituutioiden näkökulmasta. Tavoitteenamme oli selvittää konsensuskuva asuntomarkkinoiden tämänhetkisistä näkymistä ja markkinasentimentistä. Haastattelupyyntöömme vastasi 10 johtavassa asemassa olevaa merkittävää asuntomarkkinoilla toimivaa instituutiosijoittajaa ja asuntorakentajaa. Lyhyt yhteenvetoraporttimme on ladattavissa maksutta täältä.

Haastateltavien näkemykset olivat yllättävän yhteneväisiä

Haastateltavien näkemykset Suomen asuntomarkkinoiden yleistilanteesta olivat yllättävän yhteneväisiä. Markkina nähtiin kokonaisuutena vakaana, näkymät myönteisinä ja aktiviteetti hyvänä. Asuntosijoitusten nettovuokratuotto-oletuksen arvioitiin olevan seuraavan 12 kuukauden tähtäimellä noin 4-5 % ja arvonnousun 1-2 %. Lähes kaikki nostivat esille asuntomarkkinan voimakkaan polarisaation eli eriytymisen taantuviin alueisiin ja kasvukeskuksiin. Helsinki, Tampere ja Turku nähtiin hyvinä asuntosijoituksille, mutta näiden ulkopuolella näkemykset vaihtelivat. Yksi haastateltava mainitsi jopa hänen yhtiönsä vetäytyvän Jyväskylän ja Oulun asuntosijoituksista, koska arvonnousuodotus näissä ei hänen mukaansa ole hyvä.

Korkojen nousuun on jo varauduttu

Suurimpina riskeinä nähtiin mm. korkotason nousun mahdollisuus, asuntojen korjausvelka, ulkopuolinen talouden shokki, kustannusten nousu, regulaatio, sijoitusten lokaatio ja rahoituksen saatavuus. Yleisesti riskejä ei kuitenkaan vastauksissa erityisemmin korostettu ja esimerkiksi markkinoiden ylitarjontaa ei yleisesti nähty merkittävänä riskinä ainakaan 12 kk:n tähtäimellä. Vastaajien mukaan instituutiot ovat yleisesti jo myös varautuneet korkojen nousuun eikä esimerkiksi 1-2 %-yksikön korkojen nousulla olisi vastaajien arvion mukaan merkittävää vaikutusta institutionaalisiin asuntosijoittajiin.

Vuokrien kehityksen suhteen oltiin varovaisia

Asuntojen vuokrien kehityksen suhteen vastaajien arviot olivat melko varovaisia. Vuokrien arvioitiin yleisesti pysyvän ennallaan tai nousevan vain hieman seuraavan 12 kuukauden aikana. Useat vastaajat mainitsivat, että asuntomarkkinoille on tullut paljon tarjontaa, mikä rajoittaa vuokrien nousumahdollisuutta.

Tukkualennukset ovat laskeneet huomattavasti

Asuntomarkkinoiden ns. tukkualennusten arvioitiin laskeneen huomattavasti viime vuosina ja niiden arvioitiin edelleen laskevan seuraavan 12 kuukauden aikana. Rahoituksen saatavuuden arvioitiin olevan edelleen hyvä, mutta mm. joidenkin pankkien kerrottiin olevan aikaisempaa tarkempia lainoituskriteereissään.

Instituutioiden asuntosijoitukset pysyvät ennallaan tai laskevat hieman

Institutionaalisten asuntosijoitusten arvioitiin seuraavan 12 kuukauden tähtäimellä pysyvän ennallaan tai laskevan hieman. Vastausten perusteella instituutiot ovat viime vuosina tehneet investointeja asuntosektoriin paljon ja merkittävin kysyntä saattaa olla jo täytetty. Matala korkotaso puoltaa kuitenkin edelleen asuntosijoituksia ja asuntorahastoihin virtaa edelleen pääomia. Yksi vastaaja mainitsi jopa hänen yhtiönsä rajoittaneen myyjiä, koska pääomaa on tullut hetkellisesti niin paljon.

Asuntosijoitukset edelleen houkuttelevia instituutioiden näkökulmasta

Asuntosijoitukset suhteessa muihin kiinteistösijoitusmuotoihin nähtiin yleisesti hyvin houkuttelevina. Useat vastaajat korostivat asuntosijoitusten matalaa riskitasoa, ennustettavuutta ja hyvää tuottotasoa suhteessa riskittömään korkoon.