Cramo Q3 - odotuksia hieman parempi tulos

Cramo julkisti aamulla markkinoiden odotuksiin nähden hieman paremman Q3-tuloksen. Liikevaihto oli odotuksiin nähden linjassa, mutta kannattavuus oli hieman odotuksia parempi. Yhtiö toisti odotetusti ohjeistuksensa vuodelle 2019 ja 2020. Alkuvuonna vertailukautta pienempi määrä isompia teollisuusprojekteja vaikutti yhtiön tulokseen heikentävästi, mutta nyt tilanne on loppusyksystä kehittynyt parempaan suuntaan. Kustannussäästöohjelma etenee suunnitellusti ja jo seuraavan kvartaalin voi odottaa tuovan osan 10-12 MEUR:n projektoiduista vuosisäästöistä. Kokonaisuudessaan raportti ei aiheuta alustavasti merkittäviä muutoksia ennusteisiimme.

Yhtiön liikevaihto laski noin 3 % 154,4 MEUR:oon ollen markkinoiden odottamaan noin 155 MEUR:n liikevaihtoon nähden linjassa. Liikevaihdon laskun syynä oli edelleen vertailukaudesta vähentyneiden isojen projektien puuttuminen ja heikentyneet valuuttakurssit Skandinaviassa. Segmenteittäin katsottuna liikevaihto laski eniten Skandinavia-segmentissä (Q3’19: 79,6 MEUR vs. Q3’18: 86,9 MEUR). Myös Suomi ja Itä-Eurooppa -segmentin liikevaihto laski (-1,6 %), mutta Keski-Euroopan nousi vahvasti (8,3 %). Suomen liikevaihto pysyi ennallaan Suomi- ja Itä-Eurooppa -segmentissä, mutta muun markkinan tasoittuminen laski liikevaihtoa. Keski-Euroopassa KBS Infra:n vahva veto avitti kasvua.

Kannattavuuden osalta oikaistu EBITA laski 16,3 % 26,5 MEUR:oon. Vertailukelpoinen EBITA-marginaali tippui vertailukauden 19,9 %:sta 17,2 %:iin laskeneiden volyymien myötä. Merkittävintä heikentymistä nähtiin Skandinavian segmentissä Ruotsin heikkouden takia. Vertailukelpoinen EBITA-marginaali tippui 20,3 %:iin vertailukauden 22,3 %:sta laskien absoluuttisesti EBITA:n 16,1 MEUR:oon vertailukauden 19,4 MEUR:sta. Vertailukausi on ollut Skandinaviassa ja etenkin Ruotsissa hyvin vahvaa, joten lasku on ollut odotettua. Suurin osa laskusta selittyykin tiettyjen isojen teollisuusprojektien poistumalla. Uusista projekteista on kuitenkin kirjattu sopimukset jo Q2:lla ja positiivisten vaikutusten tulisi näkyä Q4:stä alkaen. Suomi ja Itä-Euroopassa liikevaihdon lasku ja katerakenteen heikentyminen laskivat kannattavuutta. EBITA laski 7%:lla noin 8,1 MEUR:oon (Q3’18: 8,7 MEUR) EBITA-marginaalin ollessa 21,1 % (Q3’18: 22,3 %). Suomen heikkous ja hintapaineet ovat olleet läsnä jo jonkin aikaa, mutta nyt kustannusohjelmat ovat alkaneet tuottaa tulosta tuloksen ollessa vertailukauden tasolla. Itä-Euroopan kysynnän tasoittuminen kuitenkin pitää segmentin kehityksen vielä maltillisena. Keski-Euroopan tulos heikkeni myynnin rakenteen muutosten sekä kasvaneiden välillisten kustannusten myötä. Uudelleenjärjestelyillä on luultavimmin myös oma vaikutuksensa eikä esimerkiksi Saksan suoritus ole ollut yhtiön kannalta toivotulla tasolla. Saksan markkinassa alkaa myös yhtiön mukaan olla pieniä merkkejä hidastumisesta, mutta KBS Infran kysyntänäkymät ovat suotuisat. EBITA:lla mitattuna vertailukelpoinen kannattavuus laski 25 % noin 4,3 MEUR:oon ja marginaali tippui 11,7 %:iin vertailukauden 17 %:sta.