Kommentit Sammon konferenssipuhelusta

Sammon konferenssipuhelussa keskustelu pyöri tällä kertaa poikkeuksellisen paljon osingon ympärillä. Tämä on ymmärrettävää, sillä osinkopäätös oli selvästi markkinan odotuksia korkeampi. Keskeiset huomiomme Sammon konferenssipuhelusta:

*Stadigh ei ollut tyytyväinen Nordean Q4-tulokseen. Nordean platformin kehitykseen hän oli kuitenkin erittäin tyytyväinen ja usko platformin mahdollisuuksiin sekä IT-hankkeen onnistumiseen tuntuu olevan korkea (Stadigh istuu myös Nordean hallituksessa). Muilta osin Stadigh oli hyvin tyytyväinen Sammon vuoteen 2017.

*Stadigh ei halua Nordeasta kertaluontoisia osinkoja. Hän haluaa nähdä Nordeasta tasaisesti kasvavan osinkovirran (vrt. Sampo). Hän uskoo Nordean yltävän kasvavan osingon ohjeistukseensa lähivuosina, ajureina IT-hankkeen onnistuminen (tuloksen kasvu) ja pääomien asteittainen purkaminen (osingonjakosuhteen nosto). Stadighin kommenttien sävy Nordean osingosta ovat selvästi markkinan odotuksia positiivisemmat. Konsensus odottaa Nordealta vain hyvin hidasta osingon kasvua ja myös tuloksen suhteen ennusteet ovat varsin varovaiset. Jos ajatellaan, että Sampo jakaisi 2020 3,0e osingon ja koko osinko rahoitetaan kassavirralla, eikä muiden segmenttien ennusteissa tapahdu muutoksia, pitäisi Nordean jakaa 2020 1,0e per osake osinkoa, jotta Sammon kassavirta riittäisi 3,0e osinkoon. Markkinaennuste nyt 0,77e.

*Stadigh korosti, että viimeisen 12kk kassavirta tytäryhtiöiltä ylittää nyt ehdotetun 2,60 euron osakekohtaisen osingon ja piti vähän yllättäen osinkoehdotusta hieman varovaisena. Näkymä osingon kasvulle on edelleen hyvä ja osingon laskeminen ei tule kysymykseen, vaikka kassavirta ei yksittäisenä vuonna riittäisi osingon korotukseen. Stadigh kuitenkin korosti, että osingon kasvu tulee hidastumaan (korosti tätä myös 2017 alussa) ja osingon kasvussa vetovastuu siirtyy yhä selvemmin Nordean harteille (usko Nordean IT-hankkeen onnistumiseen on korkea).

*Stadigh näkee USA osakkeet Eurooppaa kalliimpina ja ei ole halukas nostamaan osakepainoa nykytilanteessa (Sammon osakepaino varsin korkea suhteessa heidän varovaiseen allokaatioonsa). Osakepainoa tuskin tullaan laskemaan, ennen kuin näkyvyys korkojen nousuun on parantunut.

*Sampo etsii edelleen ostettavaa pohjoismaiden finanssisektorilta. Yhtiö on loppuvuoden aikana sijoittanut noin 500 MEUR (Saxo ja Nets) ja Stadighin mukaan yhtiö haluaisi sijoittaa vielä toiset 500 MEUR oikeiden kohteiden löytyessä. Sammon markkina-arvo on noin 25 miljardia ja näin ollen näiden sijoitusten merkitys on Sammolle varsin pieni.

*Korkotason nousu tulee heijastumaan positiivisesti Sammon tulokseen ja Stadigh toteaa Sammon olevan hyvin positioitunut tähän. Stadigh ei enää usko Sammon korkosalkun keskimääräisen tuoton laskevan nykytasolta ja odottaa korkojen asteittain nousevan. Yhtiön korkosalkun duraatio on hyvin lyhyt ja näin ollen korkojen nousu syö vain rajallisesti Sammon omistamien korkopapereiden arvoa. Korkotason noustessa Sampo saa korkosijoituksilleen parempaa tuottoa. Lisäksi korkojen nousun myötä Sampo kykenisi todennäköisesti purkamaan käyvän arvon rahastojaan (käytännössä sijoitusten arvonnousua, jota ei ole vielä tuloutettu). Sammolla oli Q4’17 lopussa 1,2 miljardia euroa käyvän arvon rahastoissa.

*Kokonaisuutena markkinan osinkoennusteissa on kohtuullisia nousupaineita. Osinkoennusteet olivat ennen tulosta 2018e: 2,58e ja 2019e: 2,70e. Mielestämme 0,10 euroa voidaan pitää minimikorotuksena ja näin ollen 2018 osinko vähintään 2,70e ja 2019 2,80e. Mikäli Sampo jakaisi koko 2018 kassavirtansa ulos osinkoina (sisältää Mandatumin vakuutuskannan myyntivoiton), olisi 2018 osinko 2,98 euroa.