Pihlajalinna neuvottelee omistusosuutensa kasvattamisesta Kuusiolinna Terveys Oy:ssä

Sanomalehti Ilkka uutisoi eilen, että Kuusiokunnat (Alavus, Ähtäri, Kuortane) ja Soini harkitsevat omistusosuutensa pienentämistä alueen sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavassa Kuusiolinna Terveys Oy:ssä. Kuusiolinna Terveys Oy on vuonna 2016 perustettu yhteisyritys, jonka tarkoitus on tuottaa alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Pihlajalinna omistaa yhteisyrityksestä 51 % ja kunnat yhteensä 49 %. Palveluntuotanto alkoi Alavudella, Kuortaneella ja Ähtärissä 1.1.2016 ja Soinissa 1.1.2017. Sopimuskausi on 10 vuotta ja sopimukseen sisältyy lisäksi viiden vuoden optio. Vuonna 2017 Kuusiolinna Terveys Oy:n liikevaihto oli 91 MEUR ja kuntien asukasluku oli yhteensä 21 800. Kyseessä on Pihlajalinnan suurin kokonaisulkoistussopimus ja Kuusiolinna Terveys Oy:n liikevaihto vuonna 2017 oli noin 21 % koko Pihlajalinna-konsernin liikevaihdosta.

Ilkan eilisen jutun perusteella Pihlajalinnan osuus olisi nousemassa kaupan myötä 97 %:iin. Kuntien ja Pihlajalinnan luonnostelemassa kauppakirjassa osakkeiden kauppahinnaksi on neuvoteltu noin 18,4 MEUR (46 %:n osuus), mikä antaisi Kuusiolinna Terveys Oy:n koko osakekannan arvoksi noin 40 MEUR. Arviomme mukaan Kuusiolinna Terveys Oy teki vuonna 2017 noin 5 MEUR:n liikevoiton ja 4 MEUR:n nettotuloksen. Tähän suhteutettuna kauppahinta vastaa noin 8x liikevoittokerrointa ja noin 10x nettotuloskerrointa, mikä on mielestämme Pihlajalinnan kannalta hyvin houkutteleva taso. Kuortaneen ja Soinin kunnanhallitukset hyväksyivät omalta osaltaan osakkeiden kaupan maanantai-iltana. Alavudella ja Ähtärissä kaupunginhallitukset käsittelevät asiaa kokouksissaan tänään.

Pihlajalinnan osakkeenomistajien kannalta yhtiön nykyisessä rakenteessa ongelmallista on se, että ”yksityisen puolen” liiketoiminta on ollut viime vuosina heikosti kannattavaa ja kuntien kanssa yhteisyritysmallilla tehdyt ulkoistussopimukset ovat olleet jopa yllättävän kannattavia. Tämä tarkoittaa sitä, että konserni tekee käyttökate- (EBITDA) ja liikevoitto- (EBIT) tasolla kohtuullisen hyvää tulosta, mutta suuri osa tästä valuu konsernin ulkopuolisille vähemmistöomistajille (mm. kunnat ja kuntayhtymät). Edellä mainittua ongelmaa kuvaa hyvin se, että Pihlajalinna-konsernin vuoden 2017 nettotuloksesta (14 MEUR) vain 9,5 MEUR kuului Pihlajalinnan omistajille ja 4,5 MEUR määräysvallattomille konsernin ulkopuolisille omistajille. Tuoreimmassa Q1’18-raportissa ongelma oli kärjistynyt jo niin, että Pihlajalinnan osakkeenomistajille jäi käteen 1,3 MEUR:n tappio, kun vähemmistöomistajille kuuluva tulos oli 0,6 MEUR positiivinen.

Pihlajalinnan johto on monesti maininnut, että yhtiöllä on käynnissä neuvotteluja siitä, että se hankkisi itselleen kuntien osuuksia yhteisyrityksistä ennen maakuntauudistuksen voimaantuloa, sillä ne muuten ”pakkosiirrettäisiin” kunnilta maakuntien haltuun osana maakuntauudistusta. Vielä tässä vaiheessa kunnat voivat vaihtaa osuudet rahaksi ja käyttää ne haluamallaan tavalla. Pihlajalinnan neuvotteluasema on tässä tilanteessa melko vahva, minkä takia kauppahinnat eivät voi mielestämme karata korkealle. Jos Pihlajalinna onnistuu (käytännössä ainoana mahdollisena ostajakandidaattina) hankkimaan nämä osuudet takaisin itselleen, tulisi Pihlajalinnan osakekohtainen tulos paranemaan merkittävästi nykytasolta, mikä taas laskisi osakkeen P/E-pohjaisia arvostuskertoimia. Pihlajalinnan yksityisen puolen liiketoiminnan kannattavuuskäänteen lisäksi näiden kauppojen onnistuminen ja niistä maksettavat hinnat ovat oleellinen tekijä osakkeen arvon kehittymiselle. Pihlajalinna ei ole vielä itse tiedottanut Kuusiolinna Terveys Oy:n kaupoista mitään, mutta ainakin näiden tietojen perusteella pidämme mahdollisesti toteutuvaa kauppaa omistaja-arvoa luovana liikkeenä Pihlajalinnan osakkeenomistajien kannalta.