Sote-uudistus lykkääntyy vuodella vuoteen 2021

Tiistaina varmistui, että sote- ja maakuntauudistus lykkääntyvät jälleen vuodella arvioidusta aikataulusta. Sote-uudistusta on työstetty Suomessa jo yli kymmenen vuotta, eikä siitä näytä tulevan valmista. Uusimman aikataulun mukaan sote-palvelut voisivat siirtyä kunnilta maakuntien vastuulle vasta vuoden 2021 alusta eikä 2020 kuten hallitus kaavaili. Yksityisen sektorin toimijoille tärkeä valinnanvapaus näyttää siirtyvän vielä tästä eteenpäin ainakin vuodella tai kahdella. Vielä pari vuotta sitten sote-uudistuksen oletettiin astuvan voimaan vuoden 2019 alussa. Viime kesänä tämä aikataulu kariutui perustuslakivaliokunnan vaatimiin korjauksiin. Tänä kesänä perustuslakivaliokunta antoi jälleen lausuntonsa sote-uudistuksesta, mutta sen mukaan lakipaketti vaatii vielä huomattavia korjauksia ennen kuin se voidaan hyväksyä. Tiistaina tuli selväksi, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ehdi tehdä kaikkia tarvittavia muutoksia lakipakettiin ennen eduskunnan lähtemistä kesätauolle. Lakiesityksen käsittely eduskunnassa jatkuu syksyllä ja lakipaketti pyritään hyväksymään tämän vuoden lopussa. Tämän takia syksylle kaavaillut maakuntavaalit siirtyvät keväälle 2019.

Sote-uudistuksen läpimenolla ja käynnistymisen aikataululla on vaikutusta Helsingin pörssin sosiaali- ja terveydenhuoltoyhtiöihin kuten Pihlajalinnaan ja Terveystaloon. Sote-uudistuksen odotetaan nyt astuvan voimaan askeleittain vuodesta 2021 alkaen ja yksityisille palveluntuottajille (kuten Pihlajalinna, Terveystalo, Mehiläinen) on arvioitu avautuvan tämän jälkeen merkittävästi isommat markkinat. Arviot uudistuksen vaikutuksesta yksityisille toimijoille ovat sitä luokkaa, että niiden tavoiteltavissa oleva markkinakoko lähes kaksinkertaistuisi nykyiseltä noin 4 miljardin euron tasolta. Markkinoiden kehittymisen ja siellä toimivien yhtiöiden strategian toteuttamisen kannalta olisi toivottavaa, että 10 vuotta kestäneestä sote-uudistuksen suunnittelusta päästäisiin vihdoin päätökseen ja tulevaisuuden suuntaviivat selkiytyisivät. Yhtiöt saisivat tätä kautta parempaa ennustettavuutta lähivuosien strategioille ja niiden toteuttamiselle.

Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijat tulevat arviomme mukaan ottamaan julkisen sektorin kustannuspaineiden takia alati isomman osan kokonaismarkkinasta itselleen (tulipa sotea tai ei), mutta sote-uudistuksen toteutumisella ja sen aikataululla on merkitystä sille, miten nopeasti ja hallitusti se tapahtuu. Käsityksemme mukaan sote-uudistuksen lykkääntyminen on jo aiemmin aiheuttanut turhautumista taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien keskuudessa. Sote-uudistuksen lykkääntyminen jälleen vuodella eteenpäin voi arviomme mukaan jopa kiihdyttää joidenkin kuntien halukkuutta ulkoistaa sote-palveluitaan yksityisille palveluntuottajille epätietoisuuden ja heikkenevän taloustilanteen pakottamana. Tämä voisi tarkoittaa esim. terveyskeskusten tai vanhuspalveluiden ulkoistamista yksityiselle sektorille. Kuntaulkoistukset ovat aikaisemmin olleet mm. Pihlajalinnan suurimman kasvun lähde ja ne ovat olleet yhtiölle viime vuosina hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Kuntaulkoistusten kiihtyvä tahti kuitenkin pelästytti pari vuotta sitten sote-uudistuksen valmistelijoita niin, että toimintaa rajoittamaan säädettiin väliaikainen rajoituslaki, jonka mukaan kunnat saavat ulkoistaa yksityiselle sektorille enintään 50 % omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Myöhemmin tätä lakia on kiristetty niin, että rajaa laskettiin 30 %:iin. Pidämme hyvin todennäköisenä, että yksityisten toimijoiden ja kuntien kanssa käytävät keskustelut erilaisista ulkoistusvaihtoehdoista kiihtyvät tämän viikon aikana eduskunnassa tehtyjen päätösten jälkeen ja ulkoistuksia saatetaan nähdä loppuvuonna lisää.