2016 yrityskauppojen tasot selkeästi alemmat kuin edellisvuonna
Vuoden 2015 julkistettujen kauppojen määrät ja arvot olivat selkeästi historiallista mediaanitasoa korkeammat. Tehdyt kaupat olivat vuonna 2015 noin 27 % yli historiallisen mediaanitason, kun taas kauppojen yhteenlaskettu arvo oli noin 146 % yli mediaanitason. Tämä kuvastaa vuoden 2015 ylikuumentuneita lukuja. Vuonna 2016 julkistettuja/tehtyjä yrityskauppoja on globaalisti mitattuna noin 18 500 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu arvo on noin 2000 miljardia. Verrattuna viime vuoden tasoon tänä vuonna on julkistettu/tehty arvoltaan noin kolmannes vähemmän yrityskauppoja. Vuodesta 2016 on siis näkemyksemme mukaan tuskin tulossa toista ennätysvuotta, vaan tämän vuoden puolella päästään luultavasti korkeintaan vuoden 2014 tasolle (noin 2500 miljardia).
Kuluneen vuoden lasku julkistetuissa/tehdyissä yrityskaupoissa johtuu pitkälti kauppojen kokoluokan laskusta eikä niinkään tehtyjen kauppojen määrästä. Vuonna 2016 tehdyt kaupat ovat määrällisesti pitkälti samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan (noin 18 tuhatta), mutta kauppojen arvot ovat selkeässä laskussa. Näkemyksemme mukaan alentuneisiin kauppojen keskihintoihin vaikuttaa alentunut ostohalukkuus, joka juontuu osittain jatkuvasti kasvaneista arvostustasoista. Viime vuoden ennätystason jäljiltä, osa yhtiöistä on keskittynyt näkemyksemme mukaan sulattelemaan yrityskauppoja taseissaan ja integroimaan hankintojaan omiin liiketoimintoihinsa. Kuluneen vuoden suurimpien julkistettujen/tehtyjen yrityskauppojen joukossa on mm. lääkejätti Bayerin tekemä osto Monsantosta (58 miljardia euroa), 33 miljardin euron yrityskauppa, jossa erikoislääkeyhtiö Shire osti Baxaltan ja Microsoftin tekemä LinkedIn -kauppa (22 miljardia euroa).
Yrityskauppojen hiipumiseen on mielestämme vaikuttanut edellä mainitun ostojen sulattelemisen lisäksi useampi makrotason tekijä. Viime vuoden joulukuussa Fed teki ensimmäisen koronnostonsa vuosikausiin. Ohjauskoron nostoilla on vaikutus yhtiöiden lainanottohalukkuuteen, joka on yksi kolmesta tavasta rahoittaa yrityskaupat (käteinen, laina ja osakkeet). Vaikka korkoja on nostettu vasta kerran tänä vuonna, on hyvä muistaa, että vuoden alussa vuodelle 2016 odotettiin alun perin kolmea nostoa, joka on hyvinkin voinut vaikuttaa yhtiöiden ennakoituun lainanottoon, vaikka toistaiseksi korkoja ei ole nostettu tämän vuoden puolella kertaakaan. Korkotasot ovat kuitenkin yhä historiallisen matalat ja näin ollen koronnostojen vaikutus on toistaiseksi pieni.
Toiseksi makrotason syyksi muodostuu mielestämme kasvanut epävarmuus mm. Brexitin ja Kiinan talouden kehityksen seurauksena. Britannian EU-eron epäselvät reaalitaloudelliset vaikutukset lisäävät epävarmuutta etenkin Euroopan talousalueella. Britannian kansanäänestyksen jälkeen myös monissa muissa Euroopan maissa on nähty vahvistuvia signaaleja EU-eroon johtavien kansanäänestysten järjestämisestä. Esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Hollannissa ja Portugalissa eri puolueet ovat ajamassa kansanäänestyksen järjestämistä. Kiinan taloudellinen tilanne lisää epävarmuutta maan hidastuneen talouskasvun ja lisääntyvän velkaantuneisuuden osalta. Kiinan reaalisen BKT:n kasvun odotetaan tänä vuonna hidastuvan 6,9 %:sta 6,6 %:iin ja jatkavan samaa rataa myös ensi vuonna. Toisaalta maan kokonaisvelan määrä suhteutettuna BKT:hen oli viime vuoden lopulla 247 %. Yhdysvaltojen ohella Kiina on toiminut globaalin talouskasvun veturina ja näin ollen maan nykyinen tila aiheuttaa merkittävää epävarmuutta globaalin talouden kentässä.
Vaikka yrityskauppojen aallonharja on jo nähty, tämän vuoden julkistetut yrityskaupat eivät kuitenkaan kuvasta aallonpohjaa. Yrityskaupat palautuvat mielestämme pikemminkin lähemmäksi normaalitasoa, joskin luultavasti hieman sen yläpuolelle. Yrityskauppa-aktiviteetti tulee pysymään suhteellisesti hyvällä tasolla myös korkeiden arvostustasojen takia. Korkeat arvostustasot johtavat yrityskauppojen tarjonnan lisääntymiseen, koska omat osakkeet ovat tällöin hyvä kaupankäyntivaluutta. S&P 500 -indeksin P/E-luku on tällä hetkellä noin 20x, kun se vuosi sitten samaan aikaan oli noin 17x. Tarjontaa pitäisi siis näkemyksemme mukaan yhä löytyä, mutta epävarmuuden kasvu ja korkeat arvostustasot vähentävät ostajien ostohaluja.
Suomessa yrityskauppojen määrät ja arvot myös laskeneet
Vuosi 2015 oli ennätyksellinen myös Suomessa julkistettujen/tehtyjen yrityskauppojen osalta. Suomessa julkistettiin/tehtiin vuonna 2015 noin 160 yrityskauppaa, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 28 miljardia euroa. Tänä vuonna yrityskauppoja tähän mennessä on julkistettu/tehty noin 110 kappaletta, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 7 miljardia euroa. Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna tämä kuvastaa noin 73 %:n laskua arvossa mitattuna mutta vain 5 %:n laskua määrällisesti. Suomessa on siis nähty selkeä lasku yksittäisten suurien yrityskauppojen määrässä, joihin viime vuonna lukeutuivat mm. Nokian ja Alcatel-Lucentin yhdistyminen, joka oli Suomen historian suurin yrityskauppa (15,6 miljardia euroa), Fortumin Fortum Distribution AB:n myynti (6,6 miljardia euroa) ja Nokian HERE:n myynti saksalaisille autovalmistajille (2,8 miljardia euroa).
Tämän vuoden puolella suurimpia julkistettuja/tehtyjä yrityskauppoja Suomessa ovat mm. Konecranesin Terexiltä ostama MHPS-liiketoiminta (1,2 miljardia euroa), Fortumin tekemä Ekokem-ostos (0,7 miljardia euroa) ja Keskon ostama Onninen (0,4 miljardia euroa). Tänä vuonna arvoltaan suurimpien yrityskauppojen kokoluokat ovat siis selkeästi edellisvuoden tasoa pienempiä. 2016 osalta Suomessa on kuitenkin jo nyt tänä vuonna ylitetty yrityskauppojen määrien ja arvojen historialliset mediaanitasot. 2005-2015 tehtyjen/julkistettujen yrityskauppojen mediaanimäärä on ollut 146 kauppaa ja mediaani yhteenlaskettu arvo noin 6 miljardia euroa. Kuten globaalilla tasolla, myös Suomessa 2016 julkistetut yrityskaupat nousevat arviomme mukaan normaalitasoa hieman korkeammalle.
Suomalaisten yhtiöiden taseet yhä yritysostoille vaadittavassa kunnossa Suomalaisten yhtiöiden taseet ovat yleisesti ottaen yhä terveellä tasolla ja turhat omaisuuserät on putsattu pois. Finanssikriisin ja eurokriisin myötä suomalaiset yhtiöt ovat keskittyneet taseidensa vahvistamiseen pienentääkseen velkaantuneisuuden riskiä mahdollisia tulevia kriisejä ajatellen. Verrattuna viime vuoden tasoon yhtiöiden nettovelkaantumisasteet ovat kokonaisuutena yhä laskeneet alemmas samalla, kun velan määrä on pienentynyt lievästi ja kassa on kasvanut lievästi. Viime vuonna samaan aikaan yhtiöillä oli kassavaroja noin 28 miljardia euroa tänä vuonna luvun ollessa noin 29 miljardia euroa, ja kuvastaen 3,6 %:n kasvua. Korollista velkaa taas yhtiöillä oli viime vuonna 44 miljardia euroa, kun tänä vuonna vastaava luku on 42 miljardia kuvastaen 4,5 %:n laskua. Vahvin kehitys on kuitenkin ollut nettovelkaantumisasteella, joka on laskenut viime vuoden 21 %:sta 14 %:iin. Tämän laskun taustalla on miltei 14 %:n nousu edellisvuoden omasta pääomasta. Yhtiöiden taseiden puskurina toimiva oma pääoma on noussut 76 miljardista eurosta 87 miljardiin euroon. Oman pääoman jatkuva nousu kertoo yhtiöiden yhä odottavan parempia investointikohteita sen sijaan, että omaa pääomaa kevennettäisiin kasvattamalla osingonjakoa.
Seuraavan sivun kuvaajassa on laskettu yhteen Helsingin pörssin yhtiöiden (pl. pankit ja muut rahoitusalan yhtiöt) kassavarat ja korolliset velat alkaen vuodesta 2005. Yhteenlasketuista luvuista on myös muodostettu oman pääoman arvon kanssa yhtiöiden nettovelkaantumisaste, joka on edellisvuottakin alemmalla tasolla. Viime vuonna totesimme, että monien Helsingin pörssin yhtiöiden taseet näyttivät ylikapitalisoitumisen merkkejä ja tänä vuonna havainnot osoittavat etenevissä määrin samaan suuntaan. Helsingin pörssin yhtiöiden taseiden perusteella yrityskauppa-aktiviteetille ei näy loppua, vaikkakin ennätysvuoden 2015 tasolle ei tulla mielestämme pääsemään.
Olemme nostaneet esille Helsingin pörssistä muutamia yhtiöitä, joiden osalta pidämme yrityskauppojen mahdollisuutta korkeana. Nostetut yhtiöt omaavat joko strategiansa ja/tai taseensa kannalta edellytykset osallistua yrityskauppojen tekoon tulevina vuosina. Monet listatuista yhtiöistä ovat myös riippuvaisia Euroopan talousalueesta orgaanisen kasvun osalta. Talouskasvun ollessa heikkoa tällä alueella, yhtiöiden on luonnollista tavoitella epäorgaanista kasvua, mikäli tase sen sallii ja ostokohteita on olemassa.
Finanssipalvelusektorilla Helsingin pörssin yhtiöiden taseet ovat pääsääntöisesti ylikapitalisoituneet ja monet yhtiöt kuten United Bankers, Evli, eQ, Capman ja Elite Varainhoito ovat ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua toimialan konsolidaatioon. Korkeat arvostustasot ja hyvät kannattavuudet ovat kuitenkin toimineet toistaiseksi jarruna konsolidaatiolle ja näin ollen näemme alan konsolidaation lähtevän kunnolla käyntiin seuraavan laskumarkkinan yhteydessä.
Restamaxin kasvustrategian ytimessä on yritysostot ja ne ovat olleet yhtiölle keskeinen kasvuajuri viime vuosina. Odotamme yhtiön jatkavan yrityskauppavetoista kasvuaan myös lähivuosina ja odotamme yhtiön laajentavan myös Suomen ulkopuolelle (todennäköisesti Ruotsiin) lähivuosina.
Nokialla on heikentyneistä näkymistä huolimatta edelleen vahva tase ja taloudellinen asema, joka mahdollistaa yritysostot. Odotamme Nokian tekevän jatkossakin pienehköjä, melko selektiivisiä yritysostoja, joilla yhtiö hankkii itselleen uusia teknologioita. Nämä voivat liittyä joko Technologies-yksikköön tai verkkoyksikköön.
Bittiumilla on noin 108 MEUR:n kassa, jonka yhtiö haluaa saada töihin. Kassa on alun perin peräisin Automotive-liiketoiminnan myynnistä, mikä toi Bittiumille 600 MEUR. Yhtiö on etsinyt ja etsii aktiivisesti yritysostoja, mutta ilmeisesti arvostustasot ovat olleet lopulta liian korkeita. Käsityksemme mukaan Bittium on opportunistinen yritysostoissa ja voi tehdä myös suuria järjestelyitä, mutta todennäköisempiä ovat yhtiön tarjontaa vahvistavat ja täydentävät pienemmät yritysostot.
Etteplan teki keväällä merkittävän yritysjärjestelyn, kun se hankki Espotelin ja Soikean. Reilut vuosi sitten yhtiö hankki myös SAV:n. Yhtiöllä on aggressiivinen 15 %:n vuosittainen kasvutavoite, joka käytännössä vaatii yritysostoja. Toimialalla on käynnissä voimakas konsolidaatio ja alalla on tiettyä suuruuden ekonomiaa, joten aggressiivinen kasvutavoite ja yritysostot ovat hyvin perusteltuja. Uskomme yhtiön pystyvän jatkossakin kiihdyttämään kasvua, hankkimaan uutta osaamista ja luomaan omistaja-arvoa yritysostoin.
Wärtsilä on koko ajan aktiivinen M&A-rintamalla. Tuoreimmat liikkeet ovat Eniramin ostaminen ja taajuusmuuntajaliiketoiminnan myynti Switchille. Historiasta löytyy myös paljon suurempia yritysjärjestelyitä ja pidämme niitä mahdollisina myös tulevaisuudessa. Suuret liikkeet olisivat lyhyellä tähtäimellä kuitenkin yllättäviä.