Helsingin pörssinousu on siivittänyt sijoittamisen suosiota
Summary
- Suomen Pankin mukaan syyskuussa rikottiin rahastosijoittamisen ennätyksiä, kun suomalaisten kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin nousivat 41,6 mrd. euroon, ja nettomääräisesti uusia sijoituksia tehtiin 376 MEUR edestä.
- Osakerahastot olivat suosituimpia, muodostaen 44 % kaikista rahastoista, ja kotimaisten osakkeiden tuotto oli 22 % tänä vuonna, kun taas ulkomaisten osakkeiden tuotto jäi 5 %:iin.
- Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat heinä-syyskuussa 2,3 % vuodentakaisesta, mikä vaikuttaa kotitalouksien kulutukseen ja varallisuuteen negatiivisesti.
- Kotitalouksien varallisuus on kehittynyt suotuisasti Q2:lla, mutta asuntojen hintojen lasku on kiristänyt kulutusta, mikä voi hidastaa talouden elpymistä ilman asuntomarkkinan käännettä.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Rahastosijoittamisen ja sen siivellä osakesijoittamisen suosio on kasvanut Helsingin pörssin hyvän kehityksen ansiosta.
Suomi: Asuntojen hinnat ja OMXH (indeksi, 2015=100)
Lähde: LSEG
Suomen Pankin tuore tilasto näyttää, että syyskuussa rikottiin rahastosijoittamisen ennätyksiä. Tuolloin suomalaisten kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat suurimmillaan kautta aikojen (41,6 mrd. euroa), ja nettomääräisesti uusia sijoituksia tehtiin historiallisen paljon, 376 MEUR edestä. Suurinta suosiota nauttivat osakerahastot, joiden osuus kaikista rahastoista oli lähes puolet, 44 %. Myös osakesijoittajat ovat voineet olla tyytyväisiä. Tänä vuonna kotimaisten osakkeiden tuotto on ollut Suomen Pankin mukaan 22 %, kun ulkomaisten osakkeiden tuotto on jäänyt 5 %:iin. Kun aikaväliä pidennetään vain parilla vuodella, ulkomaiset osakkeet ovat kuitenkin tuottaneet paremmin: esimerkiksi vuoden 2023 alusta ulkomaisten osakkeiden tuotto on ollut +35 %, kun kotimaisten osakkeiden tuotto on ollut +16 %. Hajauttaminen siis kannattaa, sillä vuodet eivät ole veljiä sijoittamisessakaan.
Kerroin tovi sitten makrokatsauksessa, kuinka kotitalouksien rahoitusvarallisuus kehittyi suotuisasti Q2:lla. Osake- ja rahastosijoittajat näyttävät olevan varallisuustilastojen voittajia kuluvana vuonna, mikä näkyy myös Suomen Pankin luvuissa. Kuitenkin Suomen varallisuusnäyttämöllä päätähtenä rymistelevät asunnot, sillä kotitalouksien varallisuudesta suuri osa on sidottu seiniin. Vanhojen osakeasuntojen hinnat jatkoivat Tilastokeskuksen mukaan heinä-syyskuussa laskuaan (-2,3 % vuodentakaisesta). Kun otetaan huomioon teoria kotitalouksien varallisuusvaikutuksesta ja asuntojen rooli siinä, ei ole ihme, että kotitaloudet ovat kiristäneet kukkaronnyörejään viime aikoina. Esimerkiksi IMF:n tutkimuspaperista käy ilmi, että asuntohintojen negatiivinen muutos vähentää myös kulutusta. Siksi varsinaista kulutusjuhlaa on lukujen valossa turha odottaa ennen asuntomarkkinan käännettä.
