Helsingin pörssin Q1-tuloskausi kiihdyttää täyteen vauhtiin ensi viikolla. Tuloskauteen lähdetään erittäin positiivisissa tunnelmissa keskimääräisen tuloskasvuodotuksen ollessa mahdollisesti historiallisen korkea ja pörssin pysyttyä nousukäyrällä. Makrotalous on osoittanut selkeitä piristymisen merkkejä koronapandemiatilanteesta huolimatta, mutta suurin syy voimakkaiden tuloskasvuodotuksien taustalla on silti heikko Q1’20-vertailukausi. Helsingin pörssin yleinen arvostustaso on suhteellisen kireä eikä jätä pettymyksille juurikaan varaa, joten pörssiyhtiöillä on painetta yltää korkealle viritettyihin odotuksiin. Kokonaisuudessaan Q1-tuloskauden merkitys on kuitenkin maltillinen, sillä alkuvuoden tuloskertymä on yleensä kausiluontoisesti suhteellisen matala.
Q1-tuloskausi asettaa alkutahdit vuodelle, mutta yleensä ohjeistuksiin ei tässä vaiheessa vuotta vielä kosketa. On kuitenkin kriittistä, että yhtiöt pystyvät selkeään tulosparannukseen jo Q1:llä ja että raportit tukevat vuoteen 2021 kohdistuvia kovia tuloskasvuodotuksia. Vuoden 2021 kehityksen arvioimista vaikeuttaa edelleen koronapandemian kehitys sekä sen todennäköisesti aiheuttamat muutokset kuluttajakäyttäytymisessä. Tietyillä sektoreilla (kuten ravintolat, tapahtumat ja matkustaminen) odotetaan koronarajoituksien päättymistä kuin kuuta nousevaa. Vaikka kyse on osittain kertyneiden säästöjen purkautumisesta, samalla kulutus siirtynee osin pois viime vuoden voittajatrendeistä (kuten ”kotoilutrendi”). Tämän siirtymän tarkkaa ajankohtaa sekä voimakkuutta on kuitenkin edelleen vaikea ennustaa. Tällä hetkellä odotukset vuodelle 2021 vaikuttavat suhteellisen kovilta kautta linjan, joten on mielenkiintoista nähdä, miten hyvin yhtiöt pystyvät lunastamaan odotukset.
Tuloksien odotetaan loikkaavan ylöspäin, mutta hajonta on voimakasta
Q1-tuloskauden odotetaan olevan selkeä käännekohta koronapandemian viime vuonna runtelemassa tuloskasvussa. Odotamme seuraamiemme noin 120 pörssiyhtiön keskimääräisen liikevaihdon kääntyvän lievään kasvuun Q1:llä viime vuoden lievän laskun jälkeen. Koronapandemia on kohdellut yhtiöitä erittäin epätasaisesti, mutta keskimääräiseen pörssiyhtiöön osuma on ollut lopulta suhteellisen pieni. Koronapandemian sävyttämänä vuonna 2020 tuloskehitys oli alkuvuonna surkeaa, mutta tämän jälkeen kysyntä elpyi ja yhtiöiden tekemät voimakkaat säästötoimet alkoivat näkyä kannattavuuksissa.
Keskimääräinen pörssiyhtiö onkin alkusokin jälkeen selvinnyt koronakriisistä ilman suurempia kolhuja, mutta on hyvä huomata, että tuloskuoppa oli merkittävä jo Q1:llä. Vaikka pandemia rantautui Suomeen voimalla vasta maaliskuussa 2020, Q1’20-tuloskaudella yhtiöiden operatiiviset tulokset ottivat jo voimakkaan syväkyykyn. Keskimääräinen oikaistu liikevoitto laski Q1’20-vertailukaudella noin 13 %, mikä oli silloin historiallisen voimakas pudotus Inderesin keräämässä aikasarjassa (myöhemmin Q2’20: -18 %). Nyt tältä tasolta tullaan loikkaamaan ylöspäin, ja odotamme keskimääräisen seurannassamme olevan yhtiön oikaistun liikevoiton kasvavan peräti noin 25 %. Helsingin pörssin absoluuttinen tuloskertymä tulee nousemaan vielä selvästi enemmän, koska viime vuonna Q1-tulokset sisälsivät poikkeuksellisia eriä ja esimerkiksi Fortumilla on nyt Uniperin tulos myös liikevoitossa mukana. Keskimääräisestä pörssiyhtiöstä mediaaniluvut kertovat kuitenkin enemmän.
Lukuja tulkittaessa on tärkeää huomioida, että Q1-tulostaso oli monille absoluuttisesti matala, jolloin pienetkin parannukset ovat prosentuaalisesti suuria. Lisäksi useat yhtiöt raportoivat tuloksensa vain puolivuosittain, jolloin ne jäävät pois Q1/Q3-luvuista. Tämä pienentää edelleen jo muutenkin suppeaa datamäärää ja aiheuttaa lopputuloksiin lisäheiluntaa. Prosenttimuutoksien jakauma olikin tällä kertaa poikkeuksellisen suurta, minkä takia lukuihin kannattaa suhtautua suurella varauksella.
Joka tapauksessa keskimääräisen pörssiyhtiön tuloskehityksen suunta on ylöspäin, ja merkittävältä osalta odotetaan suurta loikkaa ylöspäin heikolta vertailukaudelta. Sinänsä on kuitenkin mielenkiintoista, että ennusteemme indikoivat keskimääräisen Q1’21-tuloksen olevan selvästi parempi kuin Q1’19. Jos Q1-tulokset laskivat ensin 2020 noin 13 % ja tämän jälkeen olisivat kasvaneet ennakoidut noin 25 %, olisi Q1’21-tulostaso nyt noin 9 % korkeampi kuin koronapandemiaa edeltänyt Q1’19-tulostaso. Ennusteidemme perusteella tuloskasvua oltaisiin siis nyt ottamassa korkojen kera takaisin, ja tässä mielessä odotukset ovat korkealla.
Q1-tuloskausi tarjoaa väliaikatietoja
Q1-tuloskausi vaikuttaisi ennusteiden perusteella olevan selkeä käännekohta tuloskehityksessä, mutta kokonaisuudessaan alkuvuoden tuloskertymä on normaalin kausiluontoisuuden takia suhteellisen pieni. Tilinpäätöskausi ja silloin annetut kriittiset ohjeistukset (usein koko vuodelle 2021) ovat vielä suhteellisen tuoreita, joten muutokset ovat oletettavasti harvinaisia. Näin ollen Q1-tuloskausi on useille yhtiöille väliaikapiste, jota käytetään pääasiassa koko vuoden ennusteiden realistisuuden tarkasteluun. Suurissa yhtiöissä yleisesti paras indikaattori kurssireaktiolle on konsensusennusteiden oletettu muutos raportin jälkeen.
Vuoden 2021 odotetaan yleisesti olevan voimakkaan tuloskasvun aikaa, kun talous ja tulokset elpyvät viime vuodesta. Voimakkainta tuloskasvun odotetaan olevan juuri vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jossa myös koronakuoppa on suurin. Toisaalta talouskasvun odotetaan kiihtyvän loppuvuonna koronapandemian oletettavasti väistyessä, joten tuloskasvuodotukset ovat korkeita koko vuodelle. Mahdollisesti mielenkiintoisin osa Q1-tuloskaudessa onkin se, miten pandemian eri kehitysvaiheet eri maissa ovat heijastuneet kulutuskäyttäytymiseen. Suomessa kotoilutrendi on oletettavasti voimissaan, mutta rajoituksen purkautuessa sijoittajien on pyrittävä arvioimaan jo loppuvuoden kehitystä.
Odotamme vuoden 2021 keskimääräisen tuloskasvun olevan noin 17-18 % oikaistulla liikevoitolla laskettuna. Ennusteessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edellisestä tarkastelupisteestä (Q4-tuloskauden yhteenveto). Toteutuessaan kyseessä olisi yksi Helsingin pörssihistorian parhaista tuloskasvuvuosista. Lähtökohdat tuloskasvulle ovat herkulliset, kun talouden odotetaan kasvavan voimakkaasti, koronapandemian painuvan taka-alalle vuoden edetessä ja yhtiöt lähtevät nousuun tiukoilla kulurakenteilla. Kannattavuuksien kestävyys on kuitenkin selkeä kysymysmerkki, minkä takia kommentit kustannusinflaatiosta kiinnostavat erityisesti. Liikevaihdon kasvulla näin voimakasta tuloskasvua ei voida perustella, joten myös kannattavuuksia pitäisi keskimäärin skaalautua. Lisäksi huomionarvoista on, että poikkeuksellisen vahvan tuloskasvun odotetaan jatkuvan myös 2022.
”Uutta normaalia” haetaan edelleen
Samalla kun lähtökohdat tuloskasvuun ovat hyvät, tuloskasvu vaatii nyt taakseen liikevaihdon kasvua. Näin ollen liikevaihdon kasvuun kannattaa kiinnittää normaaliakin enemmän huomiota. Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen esimerkiksi ”kotoilutrendin” muodossa, kun kulutuskysyntä siirtyi mm. matkustamisesta ja ravintoloista kotiin. Tuloskaudella kannattaakin edelleen kiinnittää huomiota siihen, miten kestävänä johto pitää vallinnutta kysyntätasoa tai -trendiä. Jos koronapandemia hellittää vuoden edetessä, kulutuskäyttämisessä voidaan jälleen nähdä merkittäviä muutoksia. Kysyntä voi olla myös poikkeuksellisen epätasaista, sillä esimerkiksi matkustamisessa voi olla patoutunutta kysyntää, joka voi purkautua nopeasti.
Kulut vedettiin viime vuonna koronan kourissa yleisesti minimiin, ja todennäköisesti vuonna 2021 näemme kustannusinflaatiota. Esimerkiksi TyEL-maksun alennus on poistunut ja oletettavasti lomautuksia aletaan purkamaan monilla toimialoilla, mikä puskee henkilöstökuluja väkisin ylöspäin. Lisäksi normalisoitumista on odotettavissa monissa muissa kuluerissä kuten matkustamisessa. Useilla yhtiöillä onkin kulurakenteessa merkittävää painetta ylöspäin poikkeuksellisen koronavuoden jälkeen. Ei ole mitenkään varmaa, että liikevaihdon kasvu ja kysyntätilanteen parantaminen antavat yhtiöille mahdollisuuden siirtää kasvavia kustannuksia eteenpäin asiakkaille. Hinnoitteluvoiman merkitys onkin jälleen merkittävä, mikä on merkittävä muutos toimintaympäristössä erityisesti vuodesta 2020. Yleensäkin on edelleen epäselvää, mikä osa vuonna 2020 saavutetuista säästöistä on kestävä ja mikä lopulta ohimenevä. Yhtiökohtaiset erot tulevat olemaan merkittäviä.
Helsingin pörssin arvostustaso on selvästi koholla
Helsingin pörssin arvostustaso on kiristynyt selvästi, kun osakekurssit ovat nousseet voimakkaassa etukenossa tuloksiin nähden. Arvostuksissa katsotaan selvästikin koronan jälkeiseen aikaan, mitä eteenpäin 12kk katsova P/E-luku ei kokonaisuudessaan vieläkään tavoita. Korkeista tuloskasvuodotuksista huolimatta eteenpäin katsovan P/E-luvun mediaani on 17x, kun historiallisesti keskimääräinen taso on ollut noin 14x. On tärkeää huomioida, että Helsingin pörssissä arvostustasot ovat voimakkaasti polarisoituneet tuloskauteen lähdettäessä, mutta suoranaisesti edulliset osakkeet ovat jo suhteellisen harvinaisia.
Yleinen arvostustaso on siis selvästi koholla, mutta huomioiden koronapandemian oletettu poistuminen, vallitseva nollakorkoympäristö ja vaihtoehtojen puute, nykyinen taso ei mielestämme ole vielä hälyttävä. On kuitenkin selvää, ettei nykyinen arvostustaso kestä merkittäviä pettymyksiä alkavaan tuloskauteen, korkoympäristöön tai esimerkiksi koronarokotteisiin liittyen. Tämä nähtiin alkuvuonna, kun korot alkoivat nousemaan nopeasti Yhdysvalloissa, mikä heijastui nopeasti myös osakemarkkinoiden arvostustasoihin. Odotukset ovat mielestämme yleisesti jälleen optimistiset ja sentimentti positiivinen, mikä avaa mahdollisuuden myös pettymyksille. Toisaalta jos yhtiöt pystyvät yltämään odotuksiin, tuloskasvu on nopeaa ja se tukee sijoittajien tuotto-odotusta.
Login required
This content is only available for logged in users