Olisiko eilisen (7.2.2018) kurssilaskun jälkeen "pidä"- tai jopa "lisää"-suositus osuvampi kuin vähennä? Aamun (8.2.2018) kurssikehitys viittaa tähän. Yhtiön pääoman tuotto ja omavaraisuus sekä osinko sijoittuu uusillakin ennusteilla pörssin kärjen tuntumaan. Viime vuoden suositushistoriaa noudattamalla osakas olisi välttynyt merkittäviltä tuotoilta (tosin loppupäässä olisi myös säästynyt tappioilta)
Hei,
Kommenttimme Orionista on luettavissa aamukatsauksesta (8.2.2018) https://www.inderes.fi/uutiset/orion-q4-tulos-ylitti-odotukset-mutta-vai... sekä tarkemmin Yhtiöpäivityksessä (7.2.2018), joka on luettavissa Premium-jäsenille. :) https://www.inderes.fi/q4-tulos-ylitti-odotukset-mutta-vaisut-nakymat-tu... Yhtiöpäivityksissä käsittelemme tarkasti, mihin suositukset ja tavoitehintamme pohjautuvat. Lisäksi käsittelemme päivityksissä mm. yhtiöiden näkymiä ja arvostusta verrokkeihin.
Tällaisina hetkinä on syytä nostaa esille, mistä suositukset ja tavoitehintamme muodostuvat. Olemme käsitelleet tätä laajemmin Q&A:ssa, joka on luettavissa täältä. :) https://www.inderes.fi/kysymys/tavoitehinnan-ja-suosituksen-tulkinta
Miten tavoitehinnat määräytyvät?
Inderesin raporttien takaosassa lukee näin: ”Inderes antaa seuraamilleen osakkeille tavoitehinnan. Inderesin käyttämä suositusmetodologia perustuu osakkeen tämänhetkisen hinnan ja 12 kuukauden tavoitehintamme väliseen prosenttieroon.” Tavoitehinta on se hinta osakkeelle, jonka analyytikko analyysin perusteella uskoo olevan osakkeelle realistinen taso 12 kuukauden sisällä. Tavoitehintaan vaikuttaa myös markkinan arvostustaso ja analyytikon arvio siitä, minkälaisen arvostustason markkina on valmis osakkeelta hyväksymään. Tavoitehinta ei siis ole aina sama, kuin osakkeen käypä eli ns. ”oikea arvo”, vaan arvo jonka realisoitumiselle analyytikko näkee perustellut ajurit kuten odotettu tulosparannus, riskitason laskeminen, osakkeen likviditeetti tai muutos markkinanäkymissä tai ohjeistuksessa.
Tämä saattaa kummastuttaa lukijaa, joten avataan hieman. Osakkeilla on jokin bisnesfundamentteihin perustuva ”oikea” eli käypä arvo. Otetaan selventävä esimerkki. Jossain yrityksessä voi olla pitkällä aikavälillä suuri potentiaali. Voidaan puhua ”polusta” eli osakkeen matkasta tähän käypään arvoon. Oiva esimerkki on Revenio Group, jonka tytäryhtiö Icare oli huomattavasti arvokkaampi mitä muut tytäryhtiöt, joista kukin vuorollaan pilasi koko monialayhtiön tuloksen. Vaikka Icaren potentiaali oli nähtävissä kaukaa, tekivät muut tytäryhtiöt liiketoimintojen kokonaisuudesta vähemmän kiinnostavan, kunnes ne myytiin pois yksi kerrallaan. Revenio Groupin polku korkeampaan arvostustasoon kävi siis monen vaiheen läpi, jossa heikosti kannattavat osat karsittiin ja syömähampaan Icaren potentiaali realisoitui asteittain.
Tavoitehinnan määrittämisessä käytämme useita eri menetelmiä, kuten arvostuskertoimet, vertailuryhmän analyysi, DCF-analyysi ja osien summa -arvonmääritys. Kunkin arvostusmenetelmän soveltuvuus ja painoarvo tavoitehinnassa riippuu esimerkiksi kohdeyhtiöstä, sen liiketoimintamallista, toimialasta ja saatavilla olevasta vertailuryhmästä.
Tavoitehintaa kannattaa siis mielestämme käyttää tietynlaisena ankkurina, joka kertoo analyytikon mielipiteen tämän hetken osakkeen arvosta tietyillä tulevaisuuden odotuksilla.
Miten suositukset toimivat?
Suosituksista yhtiöraporttien viimeinen sivu kertoo näin: ”Inderesin suosituspolitiikka perustuu seuraavaan jakaumaan suhteessa osakkeen nousuvaraan 12-kk tavoitehintaan:
osta >15 %
lisää 5-15 %
vähennä - 5-5 %
myy < -5 %.”
Eli mikäli esimerkiksi osakkeen hinta on 8 euroa, mutta analyytikon tavoitehinta 10 euroa, antaisi analyytikko osta-suosituksen, sillä nousuvaraa olisi +25 % eli reilusti yli +15 % nousuvaran joka on osta-suosituksen kriteeri. Lisää-suositus pitäisi tulla, kun vastaava potentiaali on 5-15 % ja vähennä-suositus osakkeen ollessa tavoitehinnassaan.
Selkeä? Suhteellisen, mutta vain suosituksen antohetkellä. Tämän jälkeen osakekurssin liikkeet vaikuttavat nousu/-laskuvaraan, mikä aiheuttaa lukijoissa ymmärrettävästi hämmennystä. Lähtökohtaisesti suositukset toimivat näillä perusteilla. Haluamme aina ottaa näkemystä, joten meiltä puuttuu ”pidä”-suositus (paitsi yrityksille joista on tehty ostotarjous). Tästä pääsemmekin loogisesti kolmanteen kysymykseen.
Miksi tavoitehinta ja suositus ovat joskus ristiriidassa keskenään?
Suosituksen tai tavoitehinnan muutos vaatii aina analyytikolta yhtiöraportin. Premium-käyttäjät näkevät raportin ja Free-käyttäjät näkevät aamukatsauksessa yhteenvedon muutoksesta. Lyhyen välin kurssimuutosten vuoksi suosituksia ei usein muutella ilman suurempia uutisia, vaikka ylempänä olevan perusteella näin voisi olettaa tapahtuvan. Tavoitehinnan muutos täytyy myös ilmoittaa kaikille sijoittajille samanaikaisesti. Joskus kurssi heiluu jatkuvasti tavoitehinnan rajamailla. Silloinkaan ei ole järkevää vaihtaa suositusta koko ajan myöskään siitä näkökulmasta, että haluamme sijoittajien tekevän rahaa suosituksilla pitkässä juoksussa, ei maksavan jatkuvia kaupankäyntikuluja välittäjälle.
Yrityksellä voi olla parin viikon päästä edessä tulosjulkistus tai jotain muuta merkittävää tiedotettavaa. Tällöin analyytikko odottaa mieluummin tätä uutta informaatiota ja tekee muutoksia analyysiin sen pohjalta ja muokkaa vasta sitten tavoitehintaa ja suositusta, jos tarpeen. Tämän lyhyen odotusperiodin aikana osake saattaa merkittävästi erota tavoitehinnasta, mikä saa pörssikurssit näyttämään ristiriitaisilta suositusten kanssa.
Jos yhtiö on todella hyvä pitkän aikavälin sijoituskohde, mutta hinta karkaa hieman ylös, voi analyytikolla olla vaikea kääntää suositusta vähennä-puolelle, vaikka osake olisi tavoitehinnassa tai hieman yli. Parhaat yhtiöt luovat toiminnallaan koko ajan omistaja-arvoa, mikä nostaa niiden arvoa. Silti, suositusta vaihdetaan aina, mikäli nämä erkanevat täysin toisistaan. Paraskin yhtiö on ”myy”, mikäli hinta karkaa liian korkealle ja huonoinkin yhtiö ”osta”, jos markkinat eivät anna sille mitään arvoa.