Kiitos hyvin pureskellusta Talenom-analyysista!
Arvonalentumiset jäivät hieman vaivaamaan. Yhtiö alkoi kirjata arvonalentumisia liittyen asiakassopimusten saamisesta tai täyttämisestä aiheutuviin aktivoituihin menoihin (2017: -771 tEUR)
- Ymmärtääkseni tämä viittaa asiakkuuksiin, jotka on syystä tai toisesta menetetty ennen kuin aktivoitu meno on saatu poistettua, eli asiakkuus ei ole kestänyt 10 vuotta, onko näin? Tähän nähden arvonalennusten määrä kuulostaa korkealta (kokoluokka sama kuin vuosittaisilla poistoilla).
- Yhtiön mukaan sopimuskohtaisia arvonalentumisia ei aiemmin ole voitu seurata, joten mahtaako tässä olla kyse vuosittain toistuvasta arvonalentumisesta, vai onko 2017 luvuissa mukana sellaisia asiakkuuksia, jotka olisi ehkä pitänyt alaskirjata jo aiemmin jos systeemit olisivat tämän mahdollistaneet, ja jatkossa vuotuinen alaskirjaustarve on tuota pienempi?
Mikä on Inderesin näkemys, pitääkö olla huolissaan (ja olenko ylipäätään ymmärtänyt asian oikein)? Olette aikaisemmin nostaneet esiin kasvun suhteellisen kalleuden ja asiakaspidon merkittävimpinä riskeinä muuten erinomaiselle caselle.
Kiitokset hyvästä kysymyksestä!
Olet noiden arvonalentumisien suhteen oikeilla jäljillä. Tarkennetaan kuitenkin hieman taustoja ja niiden merkitystä:
Talenom aktivoi IFRS15-standardin mukaisesti sopimuksen saamisesta ja täyttämisestä aiheutuvat menot, eli myyntiprovisiot ja käyttöönoton kustannukset. Nämä kulut jaksotetaan sopimuksen oletetulle kestoajalle, eli 10 vuodelle poistoina kuluksi. Jos sopimus päättyy aiemmin, jäljellä oleva aktiiva alaskirjataan. Lisäksi standardi velvoittaa yhtiön tarkastelemaan sopimusten kannattavuutta: jos asiakkaan odotettavissa oleva kate sopimusajalta alittaa aktiivan, yhtiö joutuu tekemään alaskirjauksen / arvonalennuksen. Katearviointi perustuu käsitykseni mukaan asiakkaan toteutuneeseen katteeseen.
Tuo mainitsemasi -771 TEUR ei suoraan tarkoita, että asiakkuudet olisi menetetty, vaikka se todennäköisesti pääsyy onkin. Asiakkaat voivat olla myös ennakoitua heikommin kannattavia. Vuoden 2017 kokoluokka on tosiaan varsin korkea suhteessa normaaleihin poistoihin. Tuo 10 vuoden poistoaika on kuitenkin siinä mielessä pitkä, että asiakkaiden vaihtuvuus on todennäköisesti suurinta asiakassuhteen alkuvaiheessa: mitä pidempään asiakassuhde kestää, sitä paremmin sitoutuneita he todennäköisesti ovat ja sitä epätodennäköisemmin he poistuvat (lähtevät kilpailijoille tai menevät esim. konkurssiin). Toisaalta koska noita poistoja ei ole ehditty uusissa asiakkaissa vielä merkittävästi tehdä, ovat selvästi suurempia kuin 10 vuoden aikajakson loppuvaiheessa olisivat. Nopeasti poistuvathan ovat olleet Talenomille ns. epäonnistuneita investointeja.
Nuo asiakassopimuksista tehtävät arvonalennukset kuuluvat siis normaaliin dynamiikkaan. Mielestäni Talenomin suhteen kannattaa varautua siihen, että erityisesti kasvuvaiheessa alaskirjauksia tulee olemaan ja siten poistotaso tulee olemaan selvästi korkeampi, mitä 10 vuoden poistoaika indikoisi. Itse ennustamme tällä hetkellä vuoden 2018 poistojen asiakassuhteiden aktivoinneista olevan 1,9 MEUR (2017: 1,5 MEUR sis. em. alaskirjaukset), kun nykyisen taseaktiivan (2017: 6,417 MEUR) tasapoistot olisivat noin 0,64 MEUR. Toki kasvun jatkuessa myös aktiiva kasvaa myös vuoden aikana, mutta ennusteissa on siis sisällä merkittävä määrä arvonalennuksia, vaikka niitä ei ole erikseen eritelty. IFRS15 johtaa aina tasapoistoja nopeampaan poistoon, koska se edellyttää sopimuskohtaista arvostamista yhden suuren erän sijaan (eikä toisaalta hyvin meneviä asiakkaita "ylöskirjata"). Poistoaika lienee lopulta jossain 7 vuoden ympärillä, mutta tähän saadaan parempi näkyvyys pidemmällä aikavälillä. Seuraamme tilannetta mielenkiinnolla, kun aidosti vertailukelpoisia lukuja julkaistaan tulevaisuudessa. Vaikka arvonalennukset syövät raportoitua kannattavuutta, kannattaa samalla huomioida, että nykyinen käytäntö estää suuremman kuplan muodostuminen taseeseen. Jos asiakas ei kannata tai poistuu, tehdään alaskirjaus välittömästi seuraavaan kvartaaliin. Tämä johtaa siis alaskirjaukseen ennen kuin ongelmat ehtivät kertyä suuremmiksi, mikä osaltaan rajaa riskejä.
Uskoisin että tuo sopimuskohtaisien arvonalennuksien seuranta ja raportointi liittyy siihen, että Talenom siirtyi päälistalle siirtymisen yhteydessä mainitsemaani IFRS15-standardiin. Samalla tulivat hieman erilaiset käytännöt, ja yhtiön piti ruveta seuraamaan jokaisen aktivoidun asiakassopimuksen kestävyyttä ja kannattavuutta erikseen. Kuten tuossa jo mainitsinkin, olemme varautuneet omissa ennusteissamme siihen, että todellinen poistoaika on selvästi 10 vuotta nopeampi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että arvonalennuksia on luvassa myös tulevina vuosina ja ne ovat jossain määrin "uusi normaali". Käsitykseni mukaan taseessa ei ole kuitenkaan mitään ylimääräisiä alaskirjausriskejä, vaan tasetta puhdistettiin vasta IFRS:ään siirtymisen yhteydessä. Huomauttaisin vielä, että Q4-tuloskommentissa mainitsemani yllättävät alaskirjaukset eivät liittyneet asiakassopimuksiin, vaan aktivoitujen IT-järjestelmän kehityskulujen alaskirjauksiin. Nämä ovat sitten toinen asia, mutta on hyvä huomata, että asiakassopimuksista odotimme tiettyä määrää alaskirjauksia.
Eli vastauksena viimeiseen kysymykseen: olet ymmärtänyt valtaosin oikein, en olisi sinuna vielä huolissaan mutta jatkaisin tilanteen kehityksen seuraamista. Kasvun suhteellinen kalleus ja asiakaspito ovat edelleen Talenomin caselle riskejä, mutta niissä ei ole käsitykseni mukaan tapahtunut oleellisia muutoksia. Seuraamme kyllä näitä taseen, tuloslaskelman ja kassavirran puolelta, erityisesti kun tulevaisuudessa saamme aidosti vertailukelpoisia lukuja.
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi! Pyrimme selkeyttämään tilannetta edelleen seuraavassa laajemmassa päivityksessämme, sillä kyseessä on monia sijoittajia kiinnostava asia.
T. Juha
