Amerikkalaiskuluttaja törmäsi seinään ja turvatyynyt ovat kadoksissa
Amerikkalaiskuluttajalle, tuolle maailmantalouden vahvalle tukijalalle, tuli maahan levittyneen koronavirusepidemian myötä seinä vastaan. Eilen julkaistut työttömyyskorvauslukemat olivat todennäköisesti vasta alkusoittoa kriisille, joka uhkaa pahimmillaan jättää jälkeensä massatyöttömyyden ja konkurssiaallon.
Uusien työttömyyskorvaushakemusten määrä nousi viime viikolla kertaheitolla lähes 12-kertaiseksi edelliseen viikkoon nähden, sillä hakemuksia laitettiin vireille lähes 3,3 miljoonaa (282 000 edellisellä viikolla). Vaikka kova nousu oli osin odotettua, tällaisia lukuja ei ole nähty vielä koskaan aiemmin historiassa, ja se kertoo kriisin nopeasta etenemisestä taloudessa. Bloombergin julkaisemien arvioiden mukaan maan työttömyysaste nousisi jo maaliskuussa 5,5 %:iin ja kaksin- tai kolminkertaistuisi seuraavien kuukausien aikana. Pitää kuitenkin muistaa, että kuukausittain julkaistava työttömyysdata on peruutuspeiliin katsovaa, joten siitä ei saa merkittävää tukea arvioille nykytilanteesta.
Uusien työttömyyskorvaushakemusten määrä jatkanee kasvuaan USA:n liikkumisrajoitusten ja palvelualojen sulkemisten myötä. Maan hallinnolla on nyt vastakkain talous ja terveys, sillä kauppojen ja palvelujen sulkemiset suistavat talouden syvään kuoppaan, mutta ovat tarpeellisia pandemian leviämisen välttämiseksi.
Tällä hetkellä koronavirus leviää rajoituksista huolimatta USA:ssa erittäin nopealla vauhdilla, ja maassa on nyt eniten tartuntoja koko maailmassa, eli luvut ovat ylittäneet jo Italian ja Kiinan (82 000). Epidemiakeskukset ovat olleet New Yorkissa ja New Orleansissa, mutta uusi aalto on jo meneillään mm. Louisianassa. Arviot epidemian huipuista ovat muuttuneet päivittäin yhä huonommiksi ja siirtyneet kauemmas. Koska huippuja ei ole vielä nähty, talouden avaaminen olisi erittäin vahingollista kansanterveyden kannalta.
Kova kolaus omalle taloudelle
Amerikkalaiskuluttaja taas joutuu huolehtimaan nyt paitsi terveydestään, selviämään myös talousahdingosta, jota työpaikan ja tulojen menettäminen teettää. Palvelualat työllistävät lähes 80 % amerikkalaisista ja ne ovat kriisin pahimpia kärsijöitä, joten sokki työllisyyteen on iso. Entistä ahtaammalle kuluttajan ajaa se, että taloudelliset turvatyynyt ovat vähissä. USA:ssa ei säästetä pahan päivän varalle: säästämisaste on selvästi alhaisempi kuin Euroopassa (ks. kuvio), ja pörssien raju lasku kääntää varallisuusvaikutuksen nopeasti negatiiviseksi vähentäen mm. eläkesäästöjä reilulla kädellä.
Lisäksi USA:ssa työttömyysturva on olematon, joten kiinteiden menojen, kuten asumiskustannusten kattaminenkin, osoittautuu ajan mittaan mahdottomaksi niille, joiden työpaikka lähtee alta. USA:n edustajainhuoneen äänestykseen tänään menevä ja käytännössä lukkoon lyöty 2 000 miljardin dollarin tukipaketti antaa jälkimmäiseen pientä tukea, sillä se sisältää varoja lomautettujen palkanmaksuun ja suoria tilisiirtoja alemmille tuloluokille. Paketin kohdentumista ja kokoa on kuitenkin kritisoitu siitä, että se ei riitä loiventamaan laskua, mikäli talouden kuopasta tulee leveä.
Kriisin laskuun tulossa paljon rivejä
Pienenä huojennuksena kriisin keskellä on se, että USA:ssa keskuspankki ja hallinto ovat ryhtyneet nopeisiin toimiin taloutta tukeakseen, ja tähän osakemarkkinakin nojaa. Fedin taseen koko ylitti ensimmäistä kertaa 5 biljoonan dollarin rajapyykin, ja keskuspankki on jo nyt sitoutunut kooltaan samanlaisiin tukitoimiin kuin sen elvytysohjelmat olivat yhteensä finanssikriisin jäljiltä. Lisääkin on tarvittaessa tulossa, lupasi pääjohtaja Jerome Powell viimeksi eilen. Taseen koko voi vielä hyvinkin kaksinkertaistua.
USA:n hallinto puolestaan näyttää elvytysmuskeleitaan 2 000 miljardin dollarin paketilla, ja sekin näyttää olevan valmis tekemään kaikkensa kriisin talousvaikutuksia tasatakseen. Lisäksi paketti antaa valtuuksia Fedille lisätä suoraa rahoitustaan yrityssektorille. Keskuspankin rooli onkin tässä kriisissä muuttunut rahoitussektorin viime käden lainaajasta koko yrityssektorin rahoittajaksi.
Elvytyksen tulokset näkyisivät paremmin, jos koronaepidemia näyttäisi rauhoittumisen merkkejä viikkojen, ei kuukausien aikana ja myös pk-yritykset saisivat rahoitusapua nopeasti. Alle 50 hengen yrityksillä tilanne on heikoin (konkurssit häämöttävät viikkojen, ei kuukausien, päässä) ja ne ovat myös suurin työllistäjä maassa (60 % työllisistä). Mikäli niissä nähdään konkurssiaalto, kriisin laskuun tulee roimasti lisää rivejä ja myös elpyminen pitkittyy, yritystoiminnan alas- ja ylösajo kun ei ole helppo juttu USA:ssakaan. Lisäksi vaikka elvytystoimien mittasuhteet ovat poikkeuksellisia, poikkeuksellinen on myös kriisin laajuus, joten varsinainen muskelien koko mitataan vasta kuukausien kuluttua. Siihen asti juupas-eipäs -keskustelu elvytyksen riittävyyden puolesta ja sitä vastaan jatkunee julkisuudessa.
Talousennusteissa kääritty edelleen hyvää loppuvuoteen
Talousennusteissa Q2:sta odotetaan erittäin heikkoa ja esimerkiksi Bloombergin viime viikolla julkaistussa konsensusennusteessa worst case -skenaario näyttää olevan nyt lähempänä totuutta kuin perusskenaario. Usko talouden elpymiseen on kuitenkin edelleen vahvaa, ja tässäkin ennusteessa Q3:lla nähtäisiin jo 1 %:n ja Q4:llä 4 %:n kasvua edelliseen kvartaaliin verrattuna. Ennusteet näyttävät pohjautuvan pitkälti siihen, että viruspaniikki laantuisi kesäkuuhun mennessä. Koronavirus määrää siis tien, jota USA:n talous seuraa. Siksi talousennustajankin täytyy jatkaa hapuiluaan pimeässä.