EKP:n korkokokous tänään: yksi askel eteen, kaksi taakse?

EKP:n korkokokous tänään: yksi askel eteen, kaksi taakse?

Artikkeli 12.09.2019 6:56 TalousMakroanalyysiKeskuspankitEKP

Euroopan keskuspankin neuvosto järjestää tänään korkokokouksensa, josta on ennakkoon odotettavissa ainakin talletuskoron lasku ja ohjeistuksen muutos. Uudesta elvytysohjelmastakin puhutaan ja lisäksi pankki joutuu mahdollisesti jälleen tarkistamaan euroalueen talouskasvuennusteitaan hieman alaspäin. Tämä on odotuksissa:

  • Talletuskoron lasku 10-20 korkopisteellä (on nyt -0,4 %). Järjestelmä olisi kuitenkin monitasoinen, jolloin euroalueen pankitkin saisivat helpotusta negatiivisten korkojen ahdinkoonsa.
  • Ohjeistuksen muutos: keskuspankki muuttaa sitoutumistaan nollakorkoihin ehdolliseksi inflaatiolle ja vähentää kalenterin merkitystä (nykyisellään ohjaistuksessa nollakorot jatkuvat ainakin vuoden 2020 puoliväliin)

Epävarmuus politiikkapäätösten osalta on kuitenkin korkealla. EKP on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa: eurotalouden kasvuvauhti hiipuu, Saksan talous keikkuu taantuman partaalla ja samaan aikaan inflaation elpymiseen ei tunnu uskovan taloudessa enää oikein kukaan. Siksi keskuspankin olisi taas ainakin odotusten perusteella otettava kaikki keinot käyttöön. Enää se ei ole kuitenkaan yhtä helppoa kuin aikaisemmin, sillä korkotaso on ollut nollassa (ja talletuskorko negatiivinen) jo vuosia ja velkakirjakorotkin tippuneet lähelle nollaa tai sen alapuolelle useissa eurotalouksissa. Lisäksi moni euroalueen talouskasvua hidastava tekijä (Kiinan kasvun hidastuminen, Brexit, kauppasota) tulee nyt ulkopuolelta. Varsinaista positiivista ”sokkia” on siis vaikea saada aikaan, varsinkaan kun pääjohtaja Mario Draghi on ottanut puheissaan jo vahvan etunojan elvytyssuunnitelmiin ja luvannut keskuspankilta tukea taloudelle. Koska odotukset ovat korkealla, myös pettymyksen riski on tänään suuri.

Uutta elvytysohjelmaa, jossa arvopaperiostot aloitettaisiin 30 miljardilla eurolla kuussa on leivottu sisään odotuksiin, mutta se on lisännyt vastustusta myös EKP:n sisällä. Puolisen tusinaa EKP:n neuvoston 25 päätöksentekijästä on kritisoinut julkisesti uuden elvytyksen aloittamista ja toivonut, että elvytystoimet jätettäisiin vasta suuremman kriisin varalle. Lisäksi osa haluaa, että loka-marraskuun vaihteessa aloittavan keskuspankin uuden pääjohtajan Christine Lagarden käsiä ei sidota etukäteen, vaan mikäli myöhemmin on tarpeen, hän saisi valmistella elvytysohjelman ”omiin nimiinsä”.

Joka tapauksessa Mario Draghi lopettaa lokakuun lopussa kahdeksan vuoden virkakautensa pääjohtajana, joka ei nostanut ohjauskorkoa kertaakaan. Muutoinkin rahapolitiikan tekeminen on muodostunut yhä haastavammaksi viime vuosina, sillä yksi askel eteenpäin saattaa kostautua tulevaisuudessa kahtena taaksepäin. Tämä siksi, että elvytyksen teho hiipuu eikä keskuspankki pysty yksin rahapolitiikan välillisillä vaikutuksilla kannattelemaan eurotaloutta. Rinnalle tarvittaisiin myös elvyttävää finanssipolitiikkaa.