EKP:n korkopäätös: tutut keinot käyttöön ja talousennusteet alas

EKP:n korkopäätös: tutut keinot käyttöön ja talousennusteet alas

Artikkeli 13.09.2019 6:21 TalousMakroanalyysiKeskuspankitEKP

Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös toi mukanaan tukun elvytystoimia, joita pitkälti markkinoilla osattiin odottaa ja joita on kaivettu keskuspankin työkalupakista esiin ennenkin. Torstain päätteeksi Eurostoxx 600-indeksi nousi 0,2 % ja EUR/USD-kurssi päätyi volatiilin päivän päätteeksi pieneen nousuun. Keskuspankin keskeisimmät päätökset ovat seuraavat:

  • Ohjauskorko pysyi ennallaan 0,00 %:ssa ja talletuskorkoa laskettiin 0,1 %-yksiköllä -0,5 %:iin. (odotuksissa 0,1-0,2 %-yksikön lasku)
  • Keskuspankki viilasi ohjeistustaan: korot pysyvät nollatasolla tai sen alapuolella, kunnes euroalueen inflaationäkymä elpyy ja inflaatio kiihtyy lähelle kahden prosentin tavoitetta (odotusten mukainen, ennen: nollakorot jatkuvat ainakin 2020 ensimmäisen puoliskon ajan).
  • Arvopaperiostot aloitetaan uudelleen. Ostot alkavat marraskuusta lähtien ja kuukausittaiset netto-ostot ovat 20 miljardia euroa. Ostot jatkuvat toistaiseksi.
  • Keskuspankin ennusteita tarkistettiin alaspäin sekä talouskasvun että inflaation osalta tälle ja ensi vuodelle (ks. taulukko alla).

Kuten kokousennakossamme totesimme, odotukset olivat jo ennakkoon korkealla, joten niitä olisi ollut hyvin vaikea ylittää. Päätökset olivat pitkälti linjassa odotuksiin, ja suurimpana kysymysmerkkinä oli keskuspankin elvytysohjelman koko. Suhteutettuna edelliseen elvytysohjelmaan marraskuussa aloitettavat arvopaperiostot jäävät kuukausitasolla suhteellisen pieniksi. Kun otetaan huomioon velkakirjamarkkinan tarjontarajoitukset ja keskuspankin itse asettamat säännöt, toisen elvytysohjelman realistinen koko on noin kolmannes edeltäjäänsä nähden. Jo tätä taustaa vasten peilattuna on selvää, ettei nykyisellä QE2:lla ole samanlaista vaikutusta markkinoille ja talouteen kuin vuonna 2014 aloitetulla elvytysohjelmalla, joka lopulta kasvatti keskuspankin taseen 4,5 biljoonan euron suuruiseksi ja vastaamaan yli 40 %:n osuutta euroalueen BKT:sta.

Vaikutuksia euroalueen kilpailukykyyn rajoittaa lisäksi se, että 1) EUR/USD-kurssi on nyt alempana kuin 2014-elvytyksen aikaan, 2) myös muut keskuspankit (myös Federal Reserve) ovat vahvasti elvyttävällä kannalla ja 3) riskit laajasta valuuttasodasta ja kilpajuoksusta pohjille valuuttamarkkinalla on kasvanut. Lisäksi talouden kokonaisvaikutuksia pohdittaessa on syytä muistaa se, ettei rahapolitiikalla ole kuin välillinen vaikutus reaalitalouteen. Keskuspankki ei voi luoda itse lainakysyntää, ainoastaan laskea yritysten ja kotitalouksien lainakustannuksia. Euroalueella lainojen kasvu on jo tasaantunut ja nykyisessä epävarmassa talousympäristössä on riski, että kasvu ennemminkin hidastuu kuin kiihtyy. Keskuspankin turvapatjakaan ei taloutta pelasta, jos luottamus kaikkoaa.