Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään

EKP:n printtikone käy kiihtyvällä tahdilla kesän yli, USA:n inflaatio rikkoi 5 %:n rajan

Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös oli pitkälti odotettu. Ohjauskorot ja arvopapereiden osto-ohjelmat pidettiin täysin ennallaan, ja PEPP-ohjelman ostoja luvattiin jatkaa kiihtyvällä tahdilla myös Q3:lla eli kesän yli. Talouskasvukuva on kirkastunut ja se näkyi EKP:n päivitetyissä ennusteissa. Talouskasvuennusteita nostettiin tälle ja ensi vuodelle reilustikin, ja inflaatioennusteissakin nähtiin nousua. EKP julkaisi ennusteidensa yhteydessä myös laatimansa skenaariot perusennusteiden lisäksi (ks. kuvio alla). Positiivisessa skenaariossa koronavirus saadaan taltutettua, rokotekattavuus laajaksi myös uusia virusmuunnoksia vastaan ja kaikista rajoitustoimista päästäisiin eroon tämän vuoden aikana, ja vuoden 2023 lopussa bkt olisi 12 % korkeammalla kuin ennen pandemiaa. Perusskenaariota negatiivisemmassa skenaariossa viruspandemia puolestaan tuo mukanaan vielä uusia aaltoja ja muunnoksia ja talousvaikutuksistakin tulee pysyvämpiä. Kaikista rajoitustoimista päästäisiin eroon vasta 2023, jonka lopussa eurotalouden bkt olisi vain 2 % korkeammalla kuin ennen pandemiaa.

Kuluvan vuoden nousua hinnoissa pääjohtaja Christine Lagarde perusteli lehdistötilaisuudessa edelleen vahvasti väliaikaisilla tekijöillä (Saksan alv-muutokset, energian hinta, kysyntäpaineet ja tarjonnan pullokaulat). Pandemian kuoppaa kurotaan siis kovaa vauhtia kiinni, mutta keskuspankilla ei ole kiire mihinkään.

EKP: Eri skenaariot talouskasvulle

EKP:ssa elvytysmoodissa köllötellään vielä todennäköisesti pitkään, kun USA:ssa haetaan jo kuumeisesti merkkejä siitä, milloin Fed voi aloittaa “taper talkin”. Yksi tarkistuspiste saatiin torstain inflaatioluvuista. Niiden mukaan hintamittari kuumenee edelleen: toukokuussa kuluttajahinnat nousivat 5,0 % vuodentakaisesta ja pohjahinnat 3,8 % vuodentakaisesta. Tosin vertailukausikin oli koronapandemian vuoksi heikko: mikäli vertailu laajennetaan kahden vuoden takaisiin lukuihin, hintaindeksissä nähtiin 5,1 %:n nousu. Inflaatiolukujen taustalla kovimpina nousijoina olivat jälleen hinnat käytetyissä autoissa (toukokuussa +7,3 %, huhtikuussa +10,0 %) ja lentolipuissa (toukokuussa +7,0 %, huhtikuussa +10,2 %). Vuodentakaisesta myös energian hinnat ovat selvästi nousseet, joten inflaatiopaineita voidaan edelleen keskuspankissa perustella väliaikaisilla tekijöillä.

Ei pelkkää auvoa

Keskuspankkielvytys on tuonut euroalueella mukanaan ongelmia, joita mm. Martti Hetemäki osuvasti avasi uusimmassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa: 1) Se vääristää valtioiden velkakirjojen hinnoittelua markkinoilla ja vähentää valtioiden omaa vastuuta finanssipolitiikasta. 2) Keskuspankin tukema alhainen korkotaso antaa liian hyvän kuvan valtion velkakestävyydestä. 3) Se heikentää vastuullisten hallitusten asemaa: niiden on vaikea perustella epäsuosittuja toimia, kun valtio voi velkaantua keskuspankin tuella. 4) Valtioiden omaa finanssipoliittista vastuuta korostava rahaliitto on todennäköisesti vähemmän altis maiden välisille kiistoille (nyt ollaan menossa toiseen suuntaan). 5) Kun keskuspankki on kerran antanut tukensa valtion velalle, on sitä vaikea vetää pois, vaikka valtio jatkaisi velkaantumistaan tuon tuen turvin.

Etenkin viimeistä kohtaa voi myös elvytysloukuksi kutsua eli EKP:n on vaikea vetäytyä velkakirjamarkkinalta, vaikka päänäyttelijän roolin markkinalla haluaisikin jättää taakseen.

 

Teksti julkaistu 10.6. ja muokattu 11.6. klo 6:47

 

Marianne Palmu