Euroalueen inflaatio vihdoin EKP:n tavoitteeseen, Ranskan ja Saksan korkoero kaventui
Euroalueen kuluttajahintojen nousu kiihtyi helmikuussa vihdoin EKP:n tavoitteekseen asettamaan kahteen prosenttiin, käy ilmi Eurostatin eilen julkistamista alustavista luvuista. Kahden prosentin raja rikkoutui ensimmäistä kertaa neljään vuoteen varmistaen samalla deflaatiopelkojen olevan ohi. Inflaation kiihtyminen voi vahvistaa keskustelua EKP:n velkakirjaostojen poisvetämisestä, mutta mielestämme usea ehto rahapolitiikan kiristämiseksi on edelleen täyttymättä, mikä siirtää EKP:n toimia, eli velkakirjaostojen supistamista huhtikuun leikkauksen jälkeen, ensi syksyyn.
Ensinnäkin inflaation kiihtyminen on pitkälti energiahintojen nousun ansiota, ja volatiilin energian ja ruuan hinnan poissulkeva pohjainflaatio oli edelleen hyvin heikkoa, 0,9 % helmikuussa. Toiseksi, ennen rahapolitiikan kiristämistä pitäisi saada viitteitä siitä, että inflaatio on pysyvää, ja siihen ei vielä yhden kuukauden lukemat riitä. Energiahintojen tasoittuessa inflaation taustalle pitäisi saada kysyntäpuolen tekijöitä, jotta hintojen nousu olisi pysyvää. Kolmanneksi, pelkkä euroalueen keskiarvo ei kerro kaikkea jäsenmaiden sisäisestä kehityksestä. Tammikuun lopullisten inflaatiolukemien mukaan kuluttajahintojen nousu jäi alle kahden prosentin selvässä enemmistössä jäsenmaita. Jäsenmaiden välisten erojen pitäisikin tasoittua ennen muutoksia rahapolitiikkaan.
Vaikka inflaatioluvut eivät ole vielä selvästi liikauttaneet odotuksia EKP:n elvyttävästä rahapolitiikasta, velkakirjamarkkinan liikehdintä on jatkunut ja ero Ranskan ja Saksan 10-vuotisten velkakirjojen koroissa on vaihteeksi supistunut rajun nousun jälkeen. Ranskan velkakirjamarkkinalla hinnoitellaan nyt etenkin poliittisia riskejä, mikä on kasvattanut eroa turvasatamana pidettyyn Saksaan nähden. Äärioikeistolaisen Marine Le Penin kannatuksen nousu on lisännyt myyntipainetta velkakirjamarkkinalla ja nostanut korkoja.
Le Penin tärkeimmäksi haastajaksi noussut Emmanuel Macron julkisti eilen lisäyksiä vaaliohjelmaansa. Hän lupasi mm. uudistuksia eläkejärjestelmään ja valtion omistuksien kevennyksiä. Le Peniin verrattuna Macronin ohjelma on markkinoiden kannalta suosiollinen, sillä äärioikeistolaisehdokkaan ohjelma keskittyy EU:n ja euroalueen huonoihin puoliin ja ruokkii epäyhtenäisyyttä. Näyttääkin siltä, että kaikki hyvät uutiset liittyen Le Penin vastaehdokkaisiin ovat hyviä myös velkakirjamarkkinan kannalta.