Euroalueen lainananto yksityiselle sektorille jatkoi tammikuussa puolentoista vuoden aikana virinnyttä kasvuaan. EKP:n eilen julkaistujen lukujen mukaan kokonaislainananto euroalueella oli 4,6 %:n kasvussa. Tästä julkisen sektorin lainananto kasvoi 10,5 % vuodentakaisesta ja yksityisen sektorin, eli kotitalouksien ja yritysten, lainananto 2,4 %. Kotitalouksien lainanotosta selvä enemmistö oli asuntolainoja, mikä kertoo asuntomarkkinan aktiivisuuden jatkumisesta euroalueella.
Kotitalouksien kulutus on ollut koko alueen keskeisin talouskasvun lähde, ja kulutuksen trendit ovat myötäilleet pitkälti lainanoton muutoksia (esim. kulutusluotot), kuten alla olevasta kuviosta näkyy. Euroopan keskuspankin pitkään elvyttävänä jatkunut rahapolitiikka on siis matalien korkojen myötä hiljalleen alkanut näkyä myös yksityisen sektorin käyttäytymisessä, ja odotamme kotitalouksien kulutuksen jatkavan talouskasvun ajurina ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon ajan.
Euroalueen sisäisellä rahoitusmarkkinalla on ollut eriytyminen lainanotossa, ja pankkien väliset jännitteet näyttävät olevan jälleen kasvussa lainamarkkinalla. EKP:n lukujen mukaan euroalueen pankit vähensivät tammikuussa pankkienvälistä rahoitusta vuodentakaiseen verrattuna. Esimerkiksi Italian pankkisektorin ongelmat ja niistä aiheutuva luottoriskit ovat lisänneet jännitteitä pankkien keskuudessa viime vuodesta lähtien. Jäsenmaiden väliset pankkilainat laskivatkin tammikuussa vuodentakaisesta 1,26 biljoonaan euroon painuttuaan alimmilleen vuoden 2004 jälkeen joulukuussa. Finanssikriisiä edeltävänä vuonna 2008 pankkien väliset lainat ylsivät 2 biljoonaan euroon, joten nykyiset tasot ovat selvästi alempina. Sen sijaan jäsenmaiden pankkien sisäiset lainat kasvoivat 11 %:lla tammikuussa, käy ilmi Reutersin erillisistä laskelmista.
Pankkien välisen luottamuksen rakoileminen on merkki piilevistä ongelmista euroalueen rahoitusjärjestelmän sisällä siitäkin huolimatta, että talouden elpyminen on mukavassa vauhdissa. Epäsuhta euroalueen talouksien välillä heijastuu kuitenkin nimenomaan pankkijärjestelmään, ja ongelmat esimerkiksi Etelä-Euroopan pankkien rahoituksen saatavuudessa heijastuvat nopeasti myös lainanantoon yksityiselle sektorille. EKP:n turvaverkko on taannut pankkien rahoituksen saatavuuden, ja rahapolitiikan kiristyminen lisäisi jännitteitä entisestään.