Euroalueen työmarkkinalla on ollut hyvät ajat. Vaikka finanssikriisi ja sitä seurannut velkakriisi turmeli pahasti työllisyystilannetta ja työttömyys nousi etenkin Etelä-Euroopan maissa, myös työmarkkinan elpyminen on ollut nopeaa. Keskimäärin työllisyys euroalueella on kasvanut jo kuusi vuotta peräkkäin, ja työttömyysaste laskenut tässä ajassa 4 %-yksikköä. Kuitenkaan historiallisesti viimeisin työllisyyden nousujakso ei ole ollut kovin pitkä, käy ilmi EKP:n tutkimuksesta. Sen sijaan talouskasvuun nähden työllisyys on kasvanut viime vuosina ripeästi, eli viimeisin talouskasvujakso on ollut työvoimarikas (tämä käy ilmi samaisesta tutkimuksesta). Toisaalta havainto voidaan linkittää myös heikentyneeseen tuottavuuteen, eli samaan määrään arvonlisää taloudessa tarvitaan yhä useampi työntekijä.
Kasvaneen työllisyyden myötä myös palkkojen kasvu on kiihtynyt euroalueella. Nämä kaksi tekijää ovatkin yksityisen kulutuksen kasvun takana, ja niitä tarvitaan paitsi rahoittamaan kuluttajahankintoja (palkat) myös luomaan uskoa tulevaisuuden kulutukseen (työllisyys).
Vaikka työllisyyden nykytilanne on edelleen suhteellisen vahva, taivas tummenee tulevaisuuden näkymien osalta. Euroalueen teollisuuden kasvu on kääntynyt taantumaksi ja tämä on saatu tuta etenkin Saksassa, jossa heikko kysyntänäkymä alkaa jo heijastua työllisyyteen. Saksan tilastoviranomaisen julkaisemat tuoreet luvut kertovat karua kieltä: teollisuuden palkkaushalut laskivat elokuussa 36 % heinäkuuhun nähden, mikä oli kovin lasku vuoden 2013 jälkeen. Myös vuositasolla tarkasteltuna työllisyyden kasvu on lähes pysähtynyt (ks. kuvio). Näitä lukuja silmäillessä vahvistuu näkemys siitä, että Saksan talous taipui Q3:lla tekniseen taantumaan.
Muu euroalue ei kuitenkaan ole Saksa, jossa autoteollisuuden ongelmat ja kauppasota ovat painaneet teollisuutta. Näyttää kuitenkin siltä, että muu euroalue seuraa perässä, vaikka maittaiset erot ovatkin suuria. Euroopan komission kuluttajakyselyn perusteella näyttää siltä, että suurtalouksista Ranskassa ja Italiassa työllisyysnäkymä pitää edelleen pintansa, mutta odotukset työmarkkinan heikentymisestä ovat kasvaneet etenkin Espanjassa. Samoin yleisesti palvelualoilla ovat ostopäällikköindeksien työllisyyslukemat edelleen kasvua osoittavia, vaikka tilanne onkin heikentynyt viime kuukausina. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että kuluttajakysynnän kasvu hidastuu, mikä vie euroaluetta kohti yhä hitaampaa kasvuympäristöä. Taantumakin vaanii nurkan takana, mutta pysynee piilossa niin kauan kuin palvelusektori kasvaa.