Euroalueen velkakirjamarkkinalla vuosi alkoi kiireisenä, sillä heti tällä viikolla velkakirjahuutokauppoja järjestettiin Irlannissa, Portugalissa ja Belgiassa. Huutokaupoissa ei näkynyt merkkejä kysynnän laskusta ja samalla laajamittaisemmasta hermoilusta velkakirjamarkkinalla, sillä esimerkiksi Irlannin lainahuutokaupassa kysyntä oli Reutersin mukaan nelinkertaista tarjottuun määrään nähden. Hyvin samankaltainen oli tilanne Belgiassa, joka huutokauppasi tiistaina 10-vuotista velkakirjaansa aikomuksena nostaa 6 miljardia euroa. Kysyntä kuitenkin oli yli 4-kertaista. Lisäksi euroalueen velkakirjakorot olivat pitkälti laskussa alkuviikolla, mikä kertoo kysynnästä jälkimarkkinalla. Tyypillisesti tilanne on päinvastainen uusien lainahuutokauppojen aikaan, sillä sijoittajat myyvät velkakirjoja tehdäkseen tilaa uusille ostoille huutokaupoissa.
Viime aikoina nähty heikentyminen eroalueen talousluvuissa on siirtänyt huomiota velkakirjamarkkinalle kahden elementin, turvasatamakysynnän ja markkinan sisäisten korkoerojen kautta. Näyttää siltä, että turvasatamakysyntä etenkin vähäriskisille euroalueen vahvan ”ytimen” velkakirjoille on edelleen vahvaa, sillä Saksa huutokauppasi vastikään menestyksekkäästi 10-vuotista velkakirjaansa matalalla, 0,29 %:n korolla.
Maiden väliset erot korkomarkkinalla eivät ole kärjistyneet suhdanteen heikkenemisestä huolimatta, sillä esimerkiksi velkakriisin kourissa eniten kärsineet entiset PIIGS-maat ovat järjestäneet onnistuneita huutokauppoja, ja Italian korkoero Saksaan nähden on supistunut jälkimarkkinalla (ks. kuvio alla).
Pidämme velkakirjamarkkinaa kuitenkin silmällä tulevien huutokauppojen osalta, sillä epävarmuus talousnäkymissä voi laukaista reaktion, jossa luottamus velkakirjamarkkinoilla ”heikompia” talouksia kohtaan murenee. Tämä puolestaan vähentäisi kysyntää velkakirjamarkkinalla ja nostaisi korkoja. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että tarjonta tulee kasvamaan esimerkiksi Italian velkakirjamarkkinalla tänä vuonna viime vuodesta, sillä Italian kokonaisvelanotto lähentelee jo 250 miljardia euroa ollen selvästi euroalueen kärjessä. Samaan aikaan merkittävä ostaja poistuu markkinalta: Eurojärjestelmä osti vielä vuonna 2017 50 % Italian velkakirjoista suhteessa Italian liikkeellelaskettuihin velkakirjoihin, mutta kuluvana vuonna määrä laskee dramaattisesti, Goldman Sachsin mukaan 14 %:iin.