Europankkien pajatsot tyhjänpuoleisia
Muutama vuosikymmen sitten usean kaupan ja kuppilan nurkassa jökötti pajatso. Se oli tumman puun ja punaisen taustan sävyttämä pelikone, johon asiakkaat syytivät markkoja ja yrittivät siten haalia kolikkojonojen antia itselleen. Rahapeleille tyypilliseen tapaan pajatso hyvin harvoin ilahdutti pelaajiaan heleällä kilinällä.
Pajatsot ovat tyhjänpuoleisia europankeilla, jotka nyt tuskailevat koronakriisin keskellä. Taantumatodennäköisyyden noustessa nopeasti keskusteluun on jälleen noussut velkakriisin kaikuja siitä, kestääkö euroalueen (ja etenkin Italian) pankkisektori ja onko uusi kriisi myös siemen euron lopulle.
Keskustelu on aiheellinen, sillä europankit ovat edelleen haavoittuvassa asemassa, ja se näkyy myös sektorin kehityksessä viimeisen viiden vuoden ajalta. Täällä pankkien tuotot ovat jääneet jälkeen muista kehittyneistä maista, ja luottojen uudelleenjärjestelyssäkin olisi kosolti parannettavan varaa. Kuitenkin monessa suhteessa tilanne on parempi kuin finanssikriisissä: nyt pankit ovat paremmin pääomitettuja ja järjestelemättömien lainojen (lainat, joissa on erääntyneitä maksuja yli 90 päivän ajalta tai joiden maksaminen on epätodennäköistä) on tippunut 3,2 %:iin velkakriisin aikaisilta yli 8 %:n tasoilta. Pankkien kunto vaihtelee kuitenkin erittäin paljon maittain, ja heiveröisimmät yksilöt löytyvät etelästä. Italiassa järjestelemättömien lainojen määrä on laskenut selvästi velkakriisin tasoilta, mutta on edelleen kehittyneiden maiden kyseenalaista kärkeä. Lisäksi pankkisektori on valtion velkakirjojen merkittävä omistaja, ja myyntiaalto velkakirjoissa merkitsisi tukalaa tilannetta pankeille.
Kuvioiden lähde: Bloomberg
EKP naputtaa taas rahaa pajatsoon
Positiivista yleisesti pankkisektorille on se, että EKP ja euroalueen hallitukset ovat nopeasti reagoineet tulevaan kriisiin: vaikka koko EU:n laajuisesta yhteisvastuusta päättäminen on jumissa (viime yön neuvottelut päättyivät tuloksettomina), eri jäsenmaiden hallitukset ovat parhaansa mukaan päättäneet tuista taloudelle. Saksan elvytyspaketti on kooltaan 3,5 % BKT:sta (+luottojen vakuudet), Ranskassa 2 %, ja Italiassa 1,5 %. Kuten edellisissäkin kriiseissä, Euroopan keskuspankki on jälleen reagoinut suurimmalla voimalla ja aloittanut mm. 750 miljardin hätärahoitusohjelman, joka on nimetty koronakriisin mukaan. Kuten aikaisemmin tällä viikolla kerroimme, EKP on ostanut etenkin Italian velkaa jälkimarkkinalta eli kohdistanut lääkeruiskeensa sinne, jossa hätä on suurin. Massiivinen elvytys on onnistunut rauhoittamaan tilannetta velkakirjamarkkinalla, joten ensiapu on toiminut. Aika kuitenkin näyttää, riittävätkö EKP:n ruiskeet koko alueen pankkien pystyssä pitämiseen.