Väsynyt karhu loikoilee kuusen alla sammalmättäällä. Unet houkuttelevat, mutta petoeläimelle tyypillisesti saalistuskin kiinnostaisi mahan taas kuristessa tyhjyyttään. Karhua harmittaa: sen ärähtelyn korvasi viime viikolla hetkellisesti härkien ryntäys, sillä osakeindeksit nousivat viikon pohjilta yli 20 %. Indeksitasolla viikko olikin mm. Euroopassa paras vuoden 2011 jälkeen perjantain laskusta huolimatta. "Mitä nekin oikein kuvittelevat", karhu miettii. Se on kuitenkin sitkeä eläin ja tietää paikkansa metsän kuninkaana. Nyt se raottaa silmiään ja korvat höröllä kuuntelee talouslukujen entistä voimakkaampaa kuminaa.
Maailmantaloudessa nähtiin maaliskuun puolivälissä käänne, kun useat maat ryhtyivät toimiin koronaviruksen leviämistä estääkseen ja määräsivät rajojen sulkemisia ja rajoituksia elinkeinoelämään sekä ihmisten liikkumiseen. Tämä on johtanut siihen, että jo noin 45 % maailman BKT:sta (lähde: TS Lombard) kohdistuu maihin, joissa rajoitustoimia on tehty, ja tämä on vienyt maailmantalouden lähelle äkkipysähdystä. Se, että taloutta päästään nopealla aikataululla avaamaan, on edelleen epätodennäköistä ja pitää myös osakemarkkinan karhut hereillä.
Lähde: Bloomberg
Esimerkiksi Yhdysvalloissa pahin on todennäköisesti vasta edessä: viikonlopun lukujen jälkeen USA:n tapausten määrä on Reutersin mukaan noussut USA:ssa 141 000:een (1/6 globaaleista tapauksista) ja virukseen menehtyneiden määrä 2460:een. Tämän seurauksena presidentti Donald Trump kertoi laajentavansa ohjeita kotona pysymiseen huhtikuun loppuun ja luopui samalla laajalti kritisoidusta ehdotuksesta avata USA:n talous heti pääsiäisen jälkeen. USA:n Allergia- ja Infektioinstituutin johtaja Anthony Fauci kertoi CNN:lle, että kuolemantapausten määrä voi nousta 100 000-200 000:een, mikäli rajoitustoimia ei toteuteta onnistuneesti. Näin ollen pandemiassa ovat vastakkain terveys ja talous. Edelleen elämme epävarmuudessa sen suhteen, että kuinka kauan rajoituksia joudutaan lopulta jatkamaan ja kuinka syväksi ja leveäksi talouden kuoppa muodostuu, ja siksi osakemarkkinan vuoristoratakin jatkunee.
Eurobondit vastatuulessa
Viruksen vastaisia elvytystoimia on yritetty hakea myös laajemmalla, koko EU:n tasolla, mutta toistaiseksi sen osalta tulokset ovat jääneet laihanpuoleisiksi. EU-johtaja eivät saaneet viime torstaina pidetyssä puhelinkokouksessaan aikaiseksi sopua koordinoidusta elvytyspaketista, jossa puhuttiin myös koko unionin yhteisestä velanotosta eurobondien muodossa. Eurobondien puolesta puhui 9 jäsenmaata (ml. Espanja, Italia, Ranska) ja ne olisivat oiva ratkaisu Italian ja Espanjan kaltaisille riskitalouksille, sillä niiden kautta riski jakaantuisi tasaisemmin koko unionin kesken. Saksa ja muutama muu jäsenmaa kuitenkin vastustavat hanakasti ideaa yhteisestä velasta, eli vaikka samassa veneessä ollaan virusta vastaan taistellessa, sinne ei haluta ottaa painoksi vielä yhteisiä velkojakin.
Koronakriisi tuo vahvasti edellisten kriisien kaikuja esiin. EKP on tällä kertaa reagoinut suhteellisen vikkelästi talouden uhkiin ja sitoutunut ostamaan yli 1000 miljardilla eurolla velkaa euroalueella. Kuten aikaisemminkin, kriisin ratkaisijan raskasta viittaa ollaan taas sovittamassa keskuspankin hartioille unionin johtajien pysyessä vaiti ja keskittyessä omien talouksien tukemiseen. Tämä ei kuitenkaan pitkään kanna. Lisää koordinoituja toimia kaivataan koronakriisin edetessä, sillä isku talouteen ja terveydenhuollon kuormitukseen on kertaheitolla niin suuri, että esimerkiksi Italian on sitä vaikea kestää ilman muiden jäsenmaiden tukea.