HCP: Sodan taloudelliset vaikutukset
Helsinki Capital Partnersin kirjoitukset täydentävät Inderesin sisältöjä. HCP:n näkemykset eivät edusta Inderesin kantaa, eikä niitä pidä tulkita sijoitussuosituksena.
Kaikkien huulilla on tällä hetkellä vain ja ainoastaan yksi asia: Ukrainan sota. Sota itsessään on suuri humanitaarinen katastrofi. Sodan inhimillisestä puolesta saa parempaa ja ajankohtaisempaa tietoa muista lähteistä. Keskityn tässä kirjoituksessa sodan taloudellisiin vaikutuksiin ja siihen, mitä se mahdollisesti sijoittajille tarkoittaa.
Perinteisesti sodan aikana tulee kaikesta pulaa, mikä kasvattaa inflaatiota. Nyt olemme tilanteessa, jossa inflaatio oli jo valmiiksi päässyt ryöpsähtämään ennakoitua korkeammaksi. Ei siis hyvältä näytä. Inflaatio tulee kasvamaan lisää.
Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet sattuvat myös länsimaihin ja niiden yrityksiin, kun liiketoimintaa ei voida maassa harjoittaa. Pahimmassa tapauksessa yritysten Venäjällä olevat tehtaat voidaan jopa sosialisoida. Taloudellinen epävarmuus nousee siten korkealle, mikä ei kannusta yrityksiä investoimaan ja osa joutuu ongelmiin suoraan tai epäsuoraan pakotteista johtuen. Se tulee puolestaan johtamaan korkeampaan työttömyyteen.
Keskuspankit eivät taasen voi jatkaa aiemmin ilmoitetulla haukkamaisella linjalla koronnostojen osalta, kun talous tepastelee jälleen heikoilla jäillä. Stagflaation riski on ilmeinen. Lääkkeeksi tunnutaan tarjottavan vanhaa tuttua eli setelielvytystä ja velkaa. Esimerkiksi Euroopan unioni suunnittelee ottavansa massiivisesti velkaa uusiin energia- ja puolustushankkeisiin. Tämä nuijittaisiin mahdollisesti läpi jo tällä viikolla.
Olen kovasti pohtinut uutta maailmantilannetta ja millaisia vaikutuksia sillä mahdollisesti on alkaneeseen rotaatioon kasvuyhtiöistä arvoyhtiöihin. Aluksi ajattelin, että korkojen pysyminen alhaalla voisi edesauttaa kasvuyhtiöiden uutta revanssia, mutta nyt kun on käymässä selvemmäksi että inflaatio jää korkealle pidemmäksi aikaa ja työttömyys lisääntyy, niin kuvio tulee mielestäni ruokkimaan arvoyhtiöitä entisestään.
Kyllä se on niin, että jos puoliso joutuu työttömäksi, asunnon energiakulut moninkertaistuvat ja kaikki muukin kallistuu, niin niin sanottua löysää rahaa ei ihmisillä ole kuten aiemmin. Silloin karsitaan ei niin välttämättömistä hyödykkeistä. Netflixin kuukausitilaus katkeaa nopeasti, jos sen vaihtoehtona on saada perunaa nälkäisen perheen pöytään.
Useat arvoyhtiöt ovat tuotantoketjun alkupäässä. Ne voivat olla kaivosyhtiöitä, toimia maatalouden parissa, valmistaa niitä välttämättömiä hyödykkeitä, joita sijoittajat ovat ylenkatsoneet yli vuosikymmenen. Venäjä tuottaa paljon raaka-aineita ja energiaa. Ukraina puolestaan paljon viljaa ja maan läpi virtaa runsaasti energiaa Eurooppaan.
Energian ja raaka-aineiden kysyntä ei sodan myötä katoa minnekään. Mutta nyt niistä tulee pulaa. Kysyntää on, tarjontaa vähemmän. Tässä vahvimmilla ovat yhtiöt, jotka pystyvät siirtämään kustannukset eteenpäin toisten maksettaviksi. Kaivosyhtiön kohdalla kohonnut maailmanmarkkinahinta ropisee alimmalle riville. Kaivos on yhtiölle tuottavampi kuin koskaan.
Kaiken kaikkiaan sota on kaiken kauheudensa lisäksi myrkkyä yleisesti taloudelle. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä enemmän maailmantalous kärsii.
Kun maailmalla tapahtuu historiallisia hetkiä, ovat ne myös aina mahdollisuuksia. Päivissä tapahtuu sellaisia muutoksia, mitkä muutoin olisivat ottaneet aikaa vuosikymmeniä. Putin on saanut Euroopan yhdistymään ja tehnyt Natosta vahvemman kuin koskaan. Hän on saanut jopa Saksan tekemään täyskäännöksen ydinvoiman suhteen. Nyt tehdyillä päätöksillä on vaikutuksia, jotka kantavat pitkään tulevaisuuteen. Näissä sijoittajan kannattaa olla korvat höröllä. Millaiseen suuntaan maailma muuttuu nyt?
Paluuta siihen millainen maailma oli vielä kuukausi sitten ei ole. Se millainen vaikutus tällä on koko maailmantalouteen riippuu siitä miten tilanne kehittyy. Tässä neljä mahdollista skenaariota lueteltuna parhaimmasta vaihtoehdosta huonoimpaan talouden kannalta.
1. Vallankaappaus Venäjällä. Putin syrjäytetään ja uusi johtaja vetää joukot pois Ukrainasta. Tämä mahdollistaisi nopeimmin taloudellisten suhteiden jälleenrakentamisen Venäjän kanssa.
2. Rauha. Sopimus, jossa sekä Putin, että Zelenskyi pystyisivät näyttäytymään kansoilleen voittajina. Ukraina säilyisi itsenäisenä, mutta todennäköisesti pysyvästi liittoutumattomana maana. Aikaa myöten Venäjän talouspakotteista voitaisiin luopua, mutta se ottaisi aikaa.
3. Ukrainan voitto sodassa. Tämä olisi Putinille hyvin häpeällistä. Moni talouspakotteista Venäjää kohtaan jäisi voimaan ja maa eristyksiin. Venäläisillä on kokemusta kärsimyksen sietämisestä historiassa pitkiäkin aikoja, joten huono tilanne taloussuhteiden osalta voisi jatkua pahimmillaan vuosikymmeniä. Parhaimmillaan tilanne voisi myöhemmin johtaa ensimmäiseen kohtaan eli vallanvaihtoon ja sitä kautta taloussiteiden uuteen tervehtymiseen.
4. Venäjän voitto sodassa. Kaikki talouspakotteet jäisivät voimaan pitkäksi aikaa ja Venäjä eristyksiin. Mitä helpompi voitto, sitä todennäköisempää että Putin alkaisi eskaloimaan tilannetta muihin maihin. Sota voisi laajentua, mikä vetäisi muita maita sotaan mukaan ja vahingoittaisi maailmantaloutta vielä lisää.
Kaikkien kannalta on parempi mitä nopeammin sodalle tulee loppu.
Perinteisesti tuottavimmat sijoitukset tulee tehtyä epävarmuuden ollessa korkeimmillaan. Vanhan sanonnan mukaan sijoittajan tulisi ostaa veren virratessa kaduilla. Kuulostaa makaaberilta, mutta on ikävä kyllä nyt Euroopassa arkipäivää. Rohkeimmille osakkeet voivat tarjota mahdollisuuksia.
Pikaista sodan päättymistä toivoo,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja