Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Kiina herätti toiveet uudesta raaka-aineiden supersyklistä

Kiina herätti toiveet uudesta raaka-aineiden supersyklistä

Artikkeli 16.04.2021 14:15 TalousMakroanalyysiRaaka-aineetKiinan talous

Raaka-ainemarkkinoilla alkoi vuosituhannen alussa buumi Kiinan sytyttämänä. Seuraavaan supersykliin tarvitaan muitakin tekijöitä kuin Kiina.

Kirjoittaja: Antti Järvenpää

Vuosituhannen alussa raaka-ainemarkkinoilla alkoi poikkeuksellinen aika Kiinan liityttyä maailman kauppajärjestöön WTO:hon. Deng Xiaopingin käynnistämien taloudellisten uudistusten jälkeen Kiinan talous oli kasvanut ällistyttävää vauhtia 1980-luvulta lähtien.

Maailmalle Kiinaa avattiin asteittain. Suurin harppaus koitti vuonna 2001, kun Kiinasta tuli WTO:n jäsen. Globalisaation kultakausi oli käynnissä, mitä satojen miljoonien kiinalaisten työntekijöiden liittyminen osaksi maailman tuotantoketjua korosti entisestään. 

Kiina nousi nopeasti kauppajätiksi, jonka investointi- ja teollisuusvetoinen kasvu heijastui laajalti maailmantalouteen. Kiinasta vietiin halpoja tuotteita maailmalle, jonka raaka-aineita se vastapainoksi tarvitsi. Joka vuosi Kiinan teollisuus palkkasi kymmenen miljoonaa uutta työntekijää. Muuttoliike maaseudulta tehdaskaupunkeihin oli voimakasta. Maailmantalouteen tämä kaikki vaikutti yksinkertaistetusti siten, että työn hinta laski, mutta raaka-aineiden hinnat nousivat.

Lähde: BloombergNEF


Kiinan nousu

Edelleen käynnissä oleva Kiinan teollinen vallankumous on yksi modernin taloushistorian suurimmista muutoksista, minkä vaikutukset näkyvät laajalti. Maailma ei ole riippuvainen vain Kiinan halvasta tuotannosta tai nopeasta talouskasvusta, vaan enenevässä määrin myös Kiinan rahoista ja teknologiasta. Vaikka Yhdysvallat on edelleen tieteessä, teknologiassa ja taloudessa kilpakumppaniaan mahtavampi, Kiina on sitä paljon lähempänä kuin osattiin kuvitella vuosia sitten.

Historiassa Kiinalla on ollut useasti tieteen, taiteen ja tekniikan alueilla muuta maailmaa edellä, ja siihen se pyrkii myös nyt havittelemalla paalupaikkaa niin tekoälyssä, pilvipalveluissa, IoT:ssä, 5G:ssä, nanoteknologiassa, robotiikassa, puolijohteissa kuin kvanttilaskennassakin. Yksin suurten teknologiayhtiöidensä kautta Kiina panostaa valtavasti teknologiaan. Kiinan kansanarmeijan entisen upseerin Ren Zhengfein perustama Huawei tunnetaan kaikkialla. Se on jättänyt selvästi eniten kansainvälisiä patenttihakemuksia viime vuosina maailmassa. Patenttihakemusten määrä on lähes kuusinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana Kiinassa. Vuonna 2019 se ohitti kansainvälisten patenttihakemusten määrässä Yhdysvallat.

Kiinalla on toki laaja-alaiset ongelmansa. Uhkakuvissa se luhistuu vielä kuin korttitalo kannattamattomien investointiensa ja massiivisen velkakuormansa kanssa. Se olisi tyrmäävä isku maailmantaloudelle. Toistaiseksi Kiinan taloudella näyttää pyyhkivän suhteellisen hyvin, tai sellaisen kuvan Kiina muulle maailmalle välittää. Raaka-ainemarkkinoiden huomiota herättävän vahvan kehityksen perusteella tämä ei ole luultavasti täysin väärä kuva. Investointipankit JP Morgan ja Morgan Stanley herättelevät jopa toiveita uudesta raaka-ainemarkkinoiden supersyklistä, jonka Kiina polkaisi käyntiin.  

Lähde: Federal Reserve Bank of St. Loius

Horjutettu tasapaino

Hinnanmuodostuksen kuvaaminen tuntuu liiankin helpolta markkinataloudessa. Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä laki pätee myös raaka-ainemarkkinoilla. Yleensä tasapaino näiden voimien väliltä löytyy melko nopeasti, mutta toisinaan tasapainoa haetaan jopa vuosia, joiden välissä hinnat saattavat nousta selvästi. Ilmiötä kutsutaan supersykliksi.

Supersyklit syntyvät rakenteellisista muutoksista. Tällä tarkoitetaan käytännössä kysynnän tai tarjonnan pysyväluonteista muuttumista joko suuremmaksi tai pienemmäksi. Alulle panevana voimana voi olla esimerkiksi yhden merkittävän kansantalouden poikkeuksellisen voimakas kasvu, kuten viimeksi Kiinan. Kaivosyhtiöt eivät pystyneet tuolloin vastaamaan Kiinan ällistyttävän vauhdikkaan talouskasvun aikaansaamaan raaka-ainekysynnän kasvuun nopeasti, vaikka metallien hintojen nousu kannustikin investointeihin. Monet näistä investoinneista kostautuivat myöhemmin ylikapasiteettina, varsinkin terästeollisuudessa ylituotanto on ollut finanssikriisin jälkeen murheenkryyni.

Vuosituhannen alun supersykliin vaikutti keskeisesti myös Yhdysvaltain dollari, joka menetti arvoaan lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2001 alkaen finanssikriisiin saakka. Valtaosa raaka-ainekaupasta käydään dollareissa, jolloin dollarin devalvoituminen tekee niistä suhteellisesti halvempia ostaa muissa valuutoissa. Tämä lisää raaka-aineiden kysyntää.

Vallaton inflaatio

Lähi-idän merkitys globaalissa öljyntuotannossa oli vielä selvästi nykyistä suurempi 50 vuotta sitten 1970- ja 1980-luvuilla. Yhdysvaltain liuskeöljybuumi koittaisi vasta vuosia myöhemmin. Öljyntuottajamaat myös tiesivät arvonsa ja käyttivät sitä usein siekailematta vipuvartenaan etenkin Yhdysvaltoja vastaan. Aikakaudesta muistuttaa öljyntuottajamaiden yhteistyöjärjestö OPEC, jonka pyrkimykset säädellä öljyn maailmanmarkkinahintaa eivät ole enää viime vuosina onnistuneet. Kartelli on menettänyt valtaansa.

Ensimmäinen öljykriisi syttyi syksyllä 1973 Lähi-idän öljynviejämaiden pyrkiessä saamaan öljyn tuotannon leikkauksilla ja vientikielloilla Yhdysvallat ja sen liittolaiset lopettamaan tukensa Israelille sodassa Egyptiä ja Syyriaa vastaan. Öljyhanojen sulkeminen seisautti maailmantalouden, kun voimakkaasti öljystä riippuvaiset teollisuusmaat pökertyivät hetkessä. Varmuusvarastoja ei ollut nimeksikään, ja talven energiatarpeen täyttäminen maakaasulla ja ydinvoimalla oli ylivoimainen haaste. Myös Suomessa energiasta yli puolet tuotettiin 1970-luvun alussa öljyllä. 

Ennen ensimmäistä öljykriisiä kukaan ei ollut pohtinut edes mahdollisuutta, että öljystä saattaisi tulla pulaa. Sokeus vallitsi myös monissa muissa raaka-aineissa. Kaivoslakot ja muut levottomuudet monissa keskeisissä raaka-aineiden tuottajamaissa, kuten Chilessä, sekä heikot satovuodet tekivät myrskystä täydellisen.

Useat valtiot pyrkivät saamaan taloutensa elpymään rahapolitiikkaa keventämällä, mutta se vain kiihdytti inflaatiota. Läntinen talous ajautui stagflaatioon, eli laman, korkean inflaation ja korkean työttömyyden kouriin. John Maynard Keynesin opetukset kyseenalaistettiin.

Lähi-idän kriisit sekä löysä rahapolitiikka päästivät lopulta inflaation niin pahasti irti, että lokakuussa 1979 Yhdysvaltain keskuspankin uusi pääjohtaja Paul Volcker julisti sodan inflaatiota vastaan. Se vei Yhdysvallat uudelleen taantumaan, mutta shokkihoito toimi. Inflaatio onnistuttiin taittamaan, ja se laski alle kolmeen prosenttiin. Pahimmillaan hinnat olivat nousseet 15 prosentin vuosivauhtia. Raaka-ainemarkkinoiden supersyklikin taittui.

Seuraava supersykli

Vuonna 1951 Carl Barks esitteli Aku Ankassa ensimmäistä kertaa Roope-sedän rahasäiliön. Roope on maailman rikkain ankka, mutta hänet tunnetaan tarkan markan ankkana, joka pitää jokaisen penninsä visusti uima-altaanakin toimivassa rahasäiliössään. Eräänä päivänä Roopen rahat leviävät kuitenkin taivaalle säiliöön iskevän pyörremyrskyn vuoksi, ja Ankkalinnassa alkaa sataa rahaa.

Keskuspankkien ja valtioiden viimeaikaisten elvytyskarkeloiden takia Ankkalinnan rahasade ei tunnu enää niin uskomattoman utopistiselta sadulta kuin aikoinaan. Ankkalinnassa taivaan tuuliin lentäneet rahat toivat inflaation, jonka vuoksi Akun piti pulittaa kananmunastakin miljoonan verran. Reaalitaloudessa ei vielä ainakaan kirjoitushetkellä ole nähtävillä merkittävää inflaatiota, mutta kohonneet inflaatio-odotukset viittaavat siihen, että sitä saatetaan hyvinkin pian nähdä.

Lähde: BloombergNEF

Raaka-aineiden hintoihin tämän pitäisi vaikuttaa positiivisesti, vaikka niiden suhteesta inflaation kanssa voidaan kiistellä. Raaka-aineiden hintojen nousu vahvistaa inflaatiota, mutta onko inflaatiosta aiheutuva tuotantokustannusten kasvu syy raaka-aineiden hintojen nousemiselle? Joka tapauksessa korkeammat hinnat virittävät korkeampia hintoja.

Yhdysvaltain dollari nähdään olennaisena tekijänä myös raaka-ainemarkkinoilla. Dollarin heikentyminen olisi lähtökohtaisesti positiivista niille, ja jos Yhdysvallat jatkaa nykyisellä muita suuria talouksia elvyttävämmällä linjallaan raha- ja finanssipolitiikalla, sitä voi pitää mahdollisena. 

Supersykliä nopeampi inflaatio tai dollarin heikentyminen tuskin pystyvät kuitenkaan aikaansaamaan, vaan kuten edellä avattiin, se vaatii pysyväluonteista muutosta kysyntään tai tarjontaan. Mikäli Yhdysvalloissa ja Euroopassa lähdetään tosissaan valtiovallan vetämänä suurten investointien tielle, kysynnässä nähtäneen tasokorjaus ylöspäin. 

Yhdysvalloissa linja näyttää tällä hetkellä Eurooppaa selkeämmältä. Tarkoituksena on investoida esimerkiksi liikenteeseen ja vihreään energiaan. Käytännön tasolla tämä tarkoittaisi siltojen ja valtateiden korjaamisten lisäksi satsauksia esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan. Myös Kiina pyrkii vihertymään. Se ilmoitti syksyllä 2020 tähtäävänsä hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä.

Lähde: BloombergNEF

Bloombergin analyytikoiden ennusteiden perusteella seuraavan 30 vuoden aikana maailmaan tullaan rakentamaan jopa neljä kertaa enemmän lisää energiakapasiteettia kuin edellisen 30 vuoden aikana. Maailman suurimpien talouksien pyrkimykset vihreämpään tulevaisuuteen tuleekin olemaan Bloombergin arvioimana suurin yksittäinen kysyntäajuri teollisuusraaka-aineille, erityisesti perusmetalleille, joihin esimerkiksi kupari lukeutuu. Kuparin hinta on noussutkin rivakasti, ja se on nyt korkeimmalla tasollaan lähes 10 vuoteen. Kuparimarkkinan odotetaan kääntyvän lähivuosina alijäämäiseksi.

Aika näyttää, kuinka käy. Ennustaminen on nimittäin vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, kuten John Maynard Keynes on sanonut.

Antti Järvenpää