Kiinan keskuspankki teki hienosäätöä koroissa, euroalueen inflaatio puoltaa elvytyssuunnitelmia
Kiinan keskuspankki asetti uuden viitekorkonsa aamulla hieman aikaisempaa tasoa alemmas. Uudeksi pankkien yritysten ja kotitalouksien lainanannon viitekoroksi tuleva 1-vuotinen korko (Loan Prime Rate) asetettiin tasolle 4,25 %, mikä on 6 korkopistettä sen aikaisempaa tasoa alemmalla tasolla. Kyseessä oli ensimmäinen koron määräytyminen sen jälkeen, kun Kiinan keskuspankki lauantaina ilmoitti korkoreformista, jossa viitekorko otetaan laajemmin käyttöön antolainauksen korkona. Kyseinen korko otettiin käyttöön jo vuonna 2013, mutta sitä on aiemmin käytetty korkona, jota liikepankit käyttivät parhaille asiakkailleen. Nyt korkoa on siis tarkoitus soveltaa laajemmin viitekorkona ja siitä pyritään tekemään markkinaehtoisemmin määräytyvä.
Aamulla asetettu uusi korkotaso on lähinnä hienosäätöä rahapolitiikkaan, ja sen vaikutus lainanottoon jäänee marginaaliseksi. Kiinassa keskuspankilla on useita välineitä rahapolitiikkansa toteuttamiseen, joten uusi viitekorko ei yksin määrää rahapolitiikan suuntaa, vaan tärkeässä osassa ovat mm. pankkien reservivaatimukset. Niissäkin keskuspankin johdon mukaan on edelleen laskun varaa. Joka tapauksessa tiistain uutinen oli pieni askel elvyttävämpään viritykseen rahapolitiikassa.
Euroalueen inflaatio loistaa poissaolollaan
Euroalueen inflaatio loistaa edelleen poissaolollaan, käy ilmi Eurostatin maanantaina julkaistuista luvuista. Inflaatio hidastu heinäkuussa 1,0 %:iin kesäkuun 1,3 %:sta. Muutos on suuri myös vuodentakaiseen nähden, sillä 2018 heinäkuussa inflaatio oli 2,2 %. Myös energian ja ruuan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio jäi heikoksi, vain 0,9 %:iin. Samalla inflaatiolukemat loittonevat yhä kauemmas Euroopan keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteesta keskipitkällä aikavälillä. Tämä on huomattu myös keskuspankissa, jossa on alettu entistä enemmän puhua uuden elvytyskierroksen puolesta (kirjoitimme aiheesta perjantain makrokatsauksessa). Inflaatiolukemien perusteella uudet elvytystoimet ovat yhä lähempänä, mutta suhtaudumme varauksella siihen, missä määrin mahdollisilla ohjauskoron laskuilla tai arvopaperiostoilla saadaan aikaan reaalitalouden kysyntää ja tätä kautta inflaatiota.