Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Kinnusen jorinat: Oman sijoitusstrategian päivitys

Kinnusen jorinat: Oman sijoitusstrategian päivitys

Artikkeli 09.10.2020 16:18 Kinnusen jorinat

Olen pidemmän aikaa pyrkinyt muuttamaan sijoitusstrategiaani niin, että minulla olisi enemmän kansainvälistä näkökulmaa ja sijoituksia ”globaaleihin voittajiin” vahvan Suomi-painotuksen rinnalla. Pitkän väännön jälkeen olen ehkä oikeasti löytänyt tähän ratkaisun, joka saattaisi toimia minulle. Saa nähdä, jääkö tämä lopulta pitkäaikaisemmaksi strategiaksi, mutta ajattelin nyt ainakin kirjoittaa tästä evoluutiosta. Haluan kuitenkin korostaa, että kyseessä on toistaiseksi enemmän ajatusleikki kuin vakavissaan otettava sijoitussuunnitelma. Mutta ehkä sen kirjoittaminen ”paperille” jalostaa omiakin ajatuksia.  

Pohjustus

Kaikki minuun vuosien varrella törmänneet tietävät, että olen ollut vannoutunut osakepoimija ja pitänyt perinteisesti salkun ”rivien” määrän kohtuullisena. Sijoitan mieluummin kymmeneen omistaja-arvoa luovaan vahvaan yhtiöön kuin laajemmalla hajautuksella heikompiin. Salkkuni on ollut varsin keskitetty ja yleensä siellä on ollut noin 10-15 yhtiötä, ja noissakin voimakas painottuma suurempiin sijoituksiin. Ytimen on muodostanut mielestäni laadukkaat yhtiöt, jotka luovat omistaja-arvoa vuodesta toiseen. Minulla on ollut myös aika tiukka sääntö siitä, minkälainen pohjatyö (ns. due diligence) pitää olla tehtynä, jotta voin tehdä yhtiöön merkittävän sijoituksen. Yksinkertaistettuna tätä voisi mahdollisesti verrata Inderesin laajan raportin lukemiseen, sisäistämiseen ja opponointiin - ja mieluiten olen tietysti itse tehnyt tuon raportin.  

Olen siis määrittänyt yhtiöille käyvän arvon ja pyrkinyt ostamaan osakkeita aina alle tämän arvon, mikä on minulle myös arvosijoittamisen määritelmä (ei mikään ”alhainen P/B-luku” -ajattelu). Silti on selvää, ettei minulle ominaista ole ostaa arvostuskertoimien perusteella ”kalliita” osakkeita. Olen mukavuusalueellani, kun saan mielestäni laadukkaan yhtiön kohtuullisella arvostustasolla ja pääsen tuloskasvun lisäksi nauttimaan arvostuskertoimien noususta. Minun on helpompi ostaa vihattua osaketta kuin kaikkia suosikkia. Supersuositut EV/S-pohjaisesti arvostetut yhtiöt eivät ole ainakaan salkun ytimeen päässeet, vaikka jälkeenpäin katsottuna näillä olisi tehnyt parhaat tilit (ja saanut varmaan muutamat pommit kaupanpäälle).

Tässä karusti kuvaamaani strategiaa olen noudattanut Helsingin pörssissä hyvällä menestyksellä, ja sitä tulen tekemään jatkossakin. Helsingin pörssi on minulle kotikenttä, jolla uskon pystyväni voittamaan kaikki indeksit, joihin täällä olisi mahdollista sijoittamaan. Tämä ei myöskään aiheuta minulle ylimääräistä vaivaa, kun työn puolesta seuraan kuitenkin Helsingin pörssin yhtiöitä ja kollegoilta saan aina halutessani päivityksen jokaisen kiinnostavan sijoitustarinan kehityksestä.

Erittäin hyvin toiminutta ja minulle erinomaisesti sopivaa strategiaa ei olla siis tässä muuttamassa. Sen rinnalle on kuitenkin tarkoitus tuoda jotain uutta ja erilaista.

Kansainvälinen kulma mukaan sijoitusstrategiaan

Haluan lisää kansainvälistä kulmaa monestakin eri syystä, joista mahdollisesti tärkeimmät ovat seuraavat:

  • Valitettavasti parhaat yhtiöt eivät yleensä ole suomalaisia. Todennäköisin osoite kansainvälisille huipuille on Yhdysvallat, mutta kansainvälisessä strategiassa ei ole rajattu mitään maita pois.
  • Uskon maailman menevän yhä enemmän ”Winner takes the most” -suuntaan eli voittojen keskittyvän merkittävästi, mikä tekee ensimmäisestä kohdasta kriittisen. Kilpailuedut perustuvat yhä useammin mm. verkostovaikutuksiin, joissa skaala ratkaisee paljon.
  • Pääsen kiinni megatrendeihin paljon paremmin kuin Suomessa (erityisesti ns. verkostovaikutukset).
  • Kansainvälisiltä markkinoilta saan ”Suomisalkkuuni” hajautushyötyjä sekä maantieteellisesti että eri sektoreilta, vaikka osakkeet korreloivatkin toistensa kanssa voimakkaasti.
  • Edelläkävijöiden seuraaminen on opettavaista ja kehittää myös omaa ajattelua, ja nämä edelläkävijät löytyvät yleensä ulkomailta. Tämä tukee todennäköisesti myös kriittistä henkilökohtaista kehitystä.

Neljä ensimmäistä pointtia ovat suoraan sijoittamiseen liittyviä tekijöitä, jotka voisin perustella myös erilaisilla teorioilla. Mitään uutta ja ihmeellistä näissä ei ole, vaan nämä suuntaukset ovat olleet nähtävissä jo vuosia. Lisäksi halusin tuoda mukaan myös pehmeämmän itsensä kehittämisen kulman, koska tämäkin on pitkällä tähtäimellä todella arvokasta. Myönnetään toki, että kansainvälisistä yhtiöistä voi oppia myös ilman niihin sijoittamista, mutta ainakin itsellä pelissä oleva pääoma on yleensä kiihdyttänyt prosessia.

Ulkomailla indeksiä vai osakepoimintaa?

Suomessa osakepoiminta on minulle täysin selkeä ratkaisu, mutta ulkomaisissa yhtiöissä tilanne on monimutkaisempi. Varsinkaan suuremmissa yhtiöissä minulla ei tällä hetkellä ole kilpailuetua markkinaa vastaan, joten puhtaasti järjellä ajatellen vaakakuppi kääntyisi helposti matalakuluisiin indeksirahastoihin. Pienempien yhtiöiden, joissa uskon merkittävän kilpailuedun luomisen olevan täysin mahdollista, tutkiminen on taas erittäin aikaa vievää ja työlästä. Olen pyrkinyt käyttämään enemmän aikaa kansainvälisien huippuyhtiöiden seuraamiseen ja tekemään niistä samantyylisiä arvonmäärityksiä, mitä väännän työkseni. Valitettavasti olen todennut, ettei kellossa riitä tähän tunnit - tai minunkin intohimoni osaketutkimukseen on hiipunut sen verran muutaman vuosikymmenen jälkeen, ettei työpäivien jälkeen enää jaksa innostua ihan jokaisesta potentiaalisesta sijoituskohteesta.

Tämän takia olin pitkään kääntymässä siihen, että keräisin sijoitussalkkuni kansainvälisen osuuden hiljalleen indeksirahastojen kautta. Se on helppoa ja fiksua. Käytännössä kuukausisäästämällä tiettyihin indekseihin saisin painoa kansainvälisissä huippuyhtiöissä ja voisin osallistua haluamalleni sektoreille vaivattomasti – ja todennäköisesti vielä voittaisin valtaosan sijoittajista ja salkunhoitajista, jotka yrittävät aktiivisella sijoitustoiminnalla ja omalla tutkimuksella päihittää noita indeksejä. En ottaisi näkemystä muusta kuin indeksien tai indeksirahastojen valinnassa, minkä jälkeen sijoittaisin näihin tietyn summan kuukausittain murehtimatta asiaa sen kummemmin. Yleisestihän asia on niin, että mitä enemmän otat näkemystä, sitä raskaammin voit olla väärässä. Indeksisijoittaminen olisi siis myös turvallinen ja tylsä valinta, ja vaikka nämä asiat eivät ole muodikkaita, ne ovat kuitenkin pitkäaikaisessa sijoittamisessa ydinasioita.

No, näinhän se olisi ehkä kannattanut tehdä, mutta ei minusta indeksisijoittajaa tullut kuitenkaan. Yritin kyllä. Silti jo indeksien sisältöjä pintapuolisesti tutkiessani huomasin yhtiöitä, joita haluaisin omistaa - ja myös paljon niitä, joita en haluaisi. Osakepoimijan mieli ei myöskään oikein taipunut ajatukseen, että ostan kaikkea tätä millä tahansa arvostuksella jatkuvasti. Ja sitten on vielä se taloudellisesti erittäin irrationaalinen puoli – voitti indeksiä tai ei, sijoittaminen on hauskaa ja opettavaista. Ehkä minulla ei ole nyt mitään kilpailuetua Yhdysvaltojen tehokkailla markkinoilla, mutta ei minulla ollut sitä aikoinaan myöskään Helsingin pörssissä. Hiljalleen oppimalla sekä käytännön että teorian kautta se on kuitenkin löytynyt, ja se on ollut minulle äärimmäisen arvokas investointi. Matkan varrella varmasti opitaan myös kantapään kautta, mutta eihän tästä kokemuksesta haluaisi luopua myöskään kansainvälisillä markkinoilla.

Bullero 2.0

Tulin siis lopulta siihen tulokseen, että osakepoimintaa sen olla pitää, vaikka aikaa on rajallisesti ja tutkimukset jäävät väkisinkin pintapuolisiksi. Helsingin pörssissä oma Bullero 1.0 -aikani on ohi, mutta horisonttia laajennettaessa kansainvälisille markkinoille on edessä jälleen paljon opittavaa. Sen takia olen nyt nimennyt tämän päivityksen sijoitusstrategiaani nimellä Bullero 2.0. Jos bullero -termi ei ole kaikille tuttu, niin selitys löytyy Wikipediasta ja syventävää infoa tästä InderesPodista. Leikkimielisen nimen on tarkoitus kuvastaa sitä, että minun ei tarvitse tehdä jokaiselle sijoitukselle laajaa Exceliä ennustemalleineen, vaan sijoittaminen voi olla jälleen kevyempää ja hauskempaa - vaikka toki tulokset voivat sitten itkettää. Ja tietysti sen on tarkoitus kuvata uuden oppimista, kun portfolioon lyödään laajempi joukko suhteellisen tuntemattomia yhtiöitä. Yllätyksiä on varmasti luvassa.

Koska tähän osin leikkimieliseen ”strategiapäivitykseen” on kuitenkin pidemmällä aikavälillä tarkoitus sijoittaa merkittäviä pääomia, olen laatinut strategiaan tiettyjä reunaehtoja. Eihän tämä nyt kuitenkaan mikään hupisalkku ole, minne voi mitä tahansa heitellä minimaalisilla summilla. Haen tässä kompromissia sekä indeksisijoittamisen että osakepoiminnan sekä hupisalkun ja ammattimaisen sijoittamisen välillä. Silti pidemmällä aikavälillä tämän on tarkoitus tuottaa taloudellista lisäarvoa ja arvokkaita oppikokemuksia.

Saman päätöksen edessä ovat omalla tavallaan kaikki aloittavat sijoittajat: paljonko oppirahoja ollaan valmiita maksamaan, ja paljonko tämän eteen ollaan valmiita tekemään työtä. Toki minäkin oikeasti aloittelevana sijoittajana luulin tietäväni jo kaiken kaikesta, mutta tälle toiselle kierrokselle lähden nöyremmällä asenteella. Teoriaosaaminen minulla onneksi on ja tämä on pääosin siirrettävissä myös ulkomaille, mutta erityisesti osakevalinnan suhteen arvonmäärityksien syvyys jää väkisin pintapuoliseksi ainakin omilla standardeilla. Informaatioedun varaan ei ulkomailla voi laskea. 

**********

Sijoitusstrategian kansainvälisen kulman ohjenuorat

Ensimmäisenä kevyessäkin sijoitusstrategiassa on mielestäni tärkeää määritellä, minkälaisiin yhtiöihin on tarkoitus sijoittaa. Nämä ohjenuorat määrittävät lopulta sen, minkälainen salkusta lopulta muodostuu. Olen avannut tiivistettyjä ”iskulauseita” niiden jälkeen, mikä toivottavasti avaa ajatusmaailmaani. Tässä vaiheessa on tärkeää korostaa, että tämä raaka listaus tulee varmasti käymään läpi jonkinlaisen evoluution ajan kuluessa. Se on normaalia muuttuvassa maailmassa. Lisäksi on hyvä huomauttaa, että olen kirjoittanut nämä ohjenuorat itselleni, mikä voi tehdä muotoilusta välillä huvittavan. 

Sijoita yhtiöihin, jotka menestyvät erinomaisesti omalla toimialallaan

Toinen kansainvälisen sijoittamisen ydinajatuksista on minulle se, että pääsen mukaan maailman parhaiden yhtiöiden kehitykseen. Näitä ei välitettävästi Helsingin pörssissä kovin montaa ole, ja epäilen vahvasti, että kuilu voittajien ja häviäjien välillä tulee edelleen kasvamaan. Tämän takia rajaan suoraan pois kansainväliset sijoitukset yhtiöihin, jotka ovat heikkoja tai vaikeuksissa. En näe mitään syytä, miksi lähtisin spekuloimaan mahdollisilla käännetarinoilla ulkomailla, jossa minulla ei lähtökohtaisesti ole informaatioetua. Lisäksi on hyvä huomioida, että tämä on rajaava ehto. Kaikkiin huippuyhtiöihin ei edelleenkään tarvitse sijoittaa, mutta yhtiön täytyy olla tulevaisuuden voittajia ainakin omalla sektorillaan.

Osta vain laadukkaita yhtiöitä

Tämä osittain toistaa edellistä, mutta lisätään kuitenkin selvyyden vuoksi. Tarkkoja universaaleja laatumääritelmiä minulla ei ole, mutta tiivistäisin asian näin: yhtiön täytyy olla jossain merkittävässä asiassa selvästi kilpailijoita parempi, mikä antaa yhtiölle selkeän kilpailuedun. Mielellään tämä kilpailuetu on kestävä ja parhaassa tapauksessa se vahvistuu yhtiön kasvaessa. Mielellään kilpailuetu on jotenkin konkreettisesti todistettavissa sekä osoitettavissa ja seurattavissa relevanteilla luvuilla, jolloin virhearvioiden todennäköisyys pienenee. 

Lähtökohtaisesti nämä yhtiöt joko kasvavat todella voimakkaasti tai ovat jo markkinajohtajia sekä erittäin kannattavia. Pääoman tuottoluvut ovat korkeita, tai niiden voidaan erittäin hyvin perustellusti olettaa olevan korkeita kasvun myötä. Taloudellinen menestys todistaa mielestäni hyvin laadun sijoittajan näkökulmasta, mutta voittavalla yhtiöllä voi olla esimerkiksi ylivertainen tuote, verkostohyötyjä tai erittäin houkutteleva positio poikkeuksellisen vahvasti kasvavalla toimialalla. Samalla on syytä välttää yhtiöitä, joiden menestykselle et pysty määrittämään selkeää syytä. Silloin kilpailuetu ei välttämättä ole kestävä.

Osta yhtiöitä erittäin pitkäjänteisesti

Lähtökohtaisesti muita sijoittajia pidempi perspektiivi on nykymarkkinoilla selkeä etu. Pitkäjännitteiset sijoittajat ovat voineet istua voittavissa junissa myös yliarvostuksen ja toisaalta merkittävien kuoppien aikaan voineet jopa lisätä omistustaan. Erinomaisien yhtiöiden kilpailuetu vain vahvistuu ajan kuluessa, koska aika on aina niiden puolella (ja keskikertaisen yhtiön vihollinen). Lähtökohtaisesti kansainvälisissä sijoituksissani pyrin siis hankkimaan yhtiöitä, jotka todennäköisesti ovat selvästi vahvempia 5–10 vuoden päästä. Vuosikymmenen päähän ennustaminen on toki aika lailla toivotonta, ja olen valmis olemaan myös täysin väärässä monissa arvioissani. Mutta tiivistetty ohje itselleni: unohda lyhytaikaiset spekuloinnit ja keskity isoon kuvaan.

Älä anna korkean arvostustason sulkea mahdollisuuksia

Parhaat sijoitukset tehdään kiistämättä silloin, kun huippuyhtiötä ostetaan edullisella tai vähintäänkin kohtuullisella arvostuksella. Silloin saadaan hyöty sekä tuloskasvusta että arvostuskertoimien noususta. Tämä on ollut sijoitusstrategiasi ytimessä ja pysyy siellä Suomessa, mutta kansainvälisissä sijoituksissa keskitytään ensisijaisesti laatuun. Kun haetaan johtavia yhtiöitä nyt ja tulevaisuudessa, ja ne ovat yleensä kalliita. Valmistaudu siis kääntämään katsetta horisonttiin, kun tarkastelet näiden yhtiöiden arvostustasoja. On sinänsä positiivista, että tämä on oman perusluonteesi vastaista, koska korrelaatio muiden sijoituksiesi kanssa on todennäköisesti ainakin hieman pienempi.

Samalla on kuitenkin pakko mainita, että rajat ne ovat arvostuksessakin. Jos et pysty perustelemaan arvostusta yrityksistä huolimatta, siirry seuraavaan kohteeseen ja palaa asiaan myöhemmin. Kaikissa tarinoissa ei ole pakko olla mukana. Eikä mielellään yhdessäkään kuplassa.

Osta usein, mutta vähän kerralla

Koska tämä sijoitusstrategia on omalla tavallaan kompromissi osakepoiminnan ja indeksisäästämisen välillä, tarkoituksena on ostaa osakkeita enemmän tai vähemmän markkinatilanteesta huolimatta kuukausittain tai useammin. Yksittäisen sijoituksen kokoluokka on väkisin pieni, mikä on positiivinen asia – et halua ottaa liikaa näkemystä nykyisestä arvostuksesta etkä pyri hakemaan optimaalista ajoitusta. Vuosikymmenen aikana ehtii tapahtua useita nousuja ja laskuja, ja pienet positiot salkussasi toimivat samalla tehokkaana seurantalistana. Pidä kertasijoituksen kokoluokka kuitenkin siinä mielessä järkevänä, ettei osakevälittäjäsi ole ainoa sijoitusstrategiasta hyötyvä osapuoli.

Lisäksi on hyvä huomauttaa, että tämän strategian sisällä merkittäviä keskittymiä on syytä välttää. Yksittäisen osakkeen paino täytyy pitää suhteellisen pienenä, sillä muuten otat liikaa yhtiöriskiä kohteesta, jota et välttämättä tunne niin hyvin. Tarvittaessa voit toki siirtää täältä position ydinportfolioon, mutta tässä tapauksessa sinun täytyy tehdä omat Due Diligence -prosessi entiseen malliin. Samalla on kuitenkin vain positiivista, jos pienestä positiosta kasvaa merkittävä osakekurssin moninkertaistumisen kautta.

Myy lähtökohtaisesti vain, jos fundamentit heikkenevät

Koska horisonttisi on äärimmäisen pitkä, voittajista kannattaa lähtökohtaisesti pitää kiinni myös silloin, kun ne näyttävät voimakkaasti yliarvostetuilta. Toisin sanoen myy ainoastaan, jos yhtiö tippuu pois ”tulevaisuuden voittajat” -kategoriasta fundamenttien tai tulevaisuuden ajurien heiketessä. Myymiseen liittyy siis lähtökohtaisesti todella korkea kynnys, vaikka korkeuksiin arvostettuja osakkeita ei toki osteta lisää salkkuun. Pidemmällä aikavälillä painot laskevat ja salkku tasapainottuu, kun salkkuun virtaa hiljalleen uutta pääomaa. Tämä toki sisältää oletuksen, että strategia on todettu pitkällä aikavälillä toimivaksi ja siihen on järkevää allokoida uusia pääomia.  

Hajauta huolettomasti, jos kohteita löytyy

Koska tämä sijoitusstrategia on osittain kompromissi osakepoiminnan ja indeksisäästämisen välillä, älä murehdi salkun tämän osan rivimäärän kasvamista. Jos ydinsalkussasi on rivejä normaalisti 10-15 kpl, tässä osiossa voi olla rivejä hyvin vaikkapa 30-50. Tämä on osittain jopa pakollinen kehitys edellä mainittujen ohjenuorien takia (ei suuria keskittymiä), ja toteuttaa hyvin kansainvälistä hajautusta mitä tällä haetaan. Jokaista sijoituskohdetta ei tarvitse vahtia niin tarkkaan, kun hajautus on laajempi.

Muista kuitenkin pitää laatukriteereistä kiinni – niistä ei tingitä, vaikka jotain yhtiötä olisi niin hauska omistaa. Suurimpana rajoitteena toimiikin oikeastaan laadukkaiden ja edes siedettävän hintaisten yhtiöiden määrä. Jos niitä löydät 50, sitä voidaan pitää jo varsin kovana saavutuksena. Aikaa se ainakin vaatii.

Vältä ohimenevää hypeä

Koska tässä salkussa on löyhemmät kriteerit kuin normaaleissa sijoituksissani, on vaarana ostaa salkkuun tulikuumia, muodikkaita sijoitustarinoita milloin miltäkin toimialalta. Näistä voi saada satumaisia tuottoja, mutta tämän strategian keskipisteessä ovat kuitenkin yhtiöt, joilla kestävyyttä (”longevity”). Et halua omistaa juuri nyt kuumaa mutta lopulta ohimenevää huumaa seuraavaa vuosikymmentä, joten vältä sektoreita, joiden näkymät perustuvat vielä liikaa arvauksille tulevaisuudesta. Poikkeuksia voi olla, jos oikeasti tiedät mitä teet. Mutta sitä sopii epäillä, jos lähdet tutustumaan kokonaan uusille alueille.

Tulikuumilla toimialoilla (kuten vety juuri nyt) on yleensä toimialan kehittyessä edessä pudotuspelit, jolloin voittajien ja niiden arvostustasojen arviointi on ainakin helpompaa kuin alkuvaiheessa. Mahdollisien kurssirakettien houkuttelevuudesta huolimatta keskity yhtiöihin, jotka ovat selkeimpiä tulevaisuuden voittajia, toimivat lähtökohtaisesti tulorahoituksella ja luovat omistaja-arvoa. Erityisesti ulkopuolisen rahoituksen varassa olevien yhtiön ostaminen vaatii edelleen kunnollisen analyysin, vaikka tulevaisuuden visioissa yhtiö vaikuttaisi valloittavan maailman ensi vuonna. Jatkuviin osakeanteihin osallistuminen voi olla kalteva polku suurempaan tappioon.

Ostamalla todistettuja menestyjiä tuotto-odotuksesi on lähtökohtaisesti matalampi, mutta vältät todennäköisemmin ostot kuplien huipuilla, joita ruokkivat villit visiot eivätkä faktat. Näin taklaat yhden todennäköisimmistä sudenkuopista tälle strategialle. Toki myös tämän hetken menestyjien kohdalla täytyy varmistaa, ettei niiden liiketoimintaa voi helposti disruptoida tulevaisuudessa.

Rahastoja tai indeksejä voi hyvin lisätä mausteeksi

Vaikka nyt päädyin osakepoimintaan, se ei tarkoita, ettenkö voisi sijoittaa myös ulkomaille sijoittaviin rahastoihin tai osakeindekseihin. Niitä voidaan sitten käsitellä yksittäisenä osakesijoituksena tai ne voivat olla oma kokonaisuutensa. Tällä hetkellä minun selvästi suurin kansainvälinen sijoitukseni on Pyn Elite-rahasto, mutta tämä on käytännössä kokonaan erillään osakesijoituksistani. Vietnamin osakemarkkinoilla uskon Petri Deryngin taitoihin huomattavasti enemmän kuin omaan osakepoimintaani tai tähän strategiaan. Jos vastaavia mahdollisuuksia löytyy, voin hyvin harkita myös muita rahastoja erityisesti kehittyvillä markkinoilla, joissa oma kilpailuetuni voi olla enemmänkin kilpailuhaitta. Myös indeksirahastot näille markkinoille ovat mahdollisia, jos sopivia löytyy.

*************

Tähän hiljalleen kypsyteltyyn mutta edelleen raakaan sijoitusstrategiaan olen hiljalleen alkanut allokoida pääomia. Tarkoituksena on, että se kasvaisi ensin noin 10 %:n siivuksi osakesalkustani, minkä jälkeen viimeistään mietin mahdollisia tarkennuksia. Alkuvaiheessa nämä kaikki pienet sijoitukset tulevat siis olemaan salkussani suunnilleen yhden merkittävän sijoituksen (10 %) verran, ja siihenkin summaan ostot tehdään ajallisesti hajauttaen. Käynnissä on siis hiljalleen etenevä evoluutio, ei revoluutio. Jos homma tuntuu toimivan, voidaan osuutta nostaa salkun kasvaessa. Tämä riippuu toki myös Helsingin pörssin tarjoamista mahdollisuuksista.

Parhaassa tapauksessa tästä muodostuu ajan kuluessa suhteellisen ammattimainen prosessi, jolloin kansainvälisien sijoituksien osuus voisi nousta 50 %:n tasolle kaikista sijoituksistani. Sen verran olen kuitenkin jääräpäinen tai isänmaallinen, että valtaosan sijoituksistani pidän lähtökohtaisesti Suomessa. Uskon että hyvin tehdyllä osakepoiminnalla Helsingin pörssistäkin voi kairata erittäin hyviä tuloksia, vaikka suurimmat voittajat olisivatkin kansainvälisiä huippuja. Myös omistajuudella on oma arvonsa minulle.  

Tämän strategian tuleva menestys on minulle vielä arvoitus. Huonossa skenaariossa koko homma on haudattu muutamien vuosien päästä, ja olen siirtynyt indeksisijoittamisen ihanaan maailmaan tämän puuhastelun tultua liian kalliiksi. Mutta mielenkiinnolla lähden katsomaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Toivottakaa minulle onnea,

Juha

PS. Tehkää oma, itselle sopiva sijoitussuunnitelma. Mielellään paljon parempi kuin tämä kyhäelmä.

PPS. Tämän kirjoittaminen jalosti omia ajatuksia oikein hyvin. Senkin takia sijoitussuunnitelma kannattaa pistää paperille.

Juha Kinnunen