Korkojen nousu toi hätänappulan lähelle EKP-puheissa
Kerroin eilisessä makrokatsauksessa, miten pitkien korkojen nousu on alkanut herättelemään kylmiä väreitä sijoittajien selkäpiissä. Hermoilua alkaa ilmetä myös Euroopan keskuspankissa, sillä Ranskan keskuspankin pääjohtaja Francois Villeroy de Galhau kertoi Bloombergin mukaan eilen, että keskuspankki voi ja sen on reagoitava perusteettomaan velkakirjakorkojen nousuun, ensisijaisesti pandemiahätärahaston turvin.
Uutinen kertoo siitä, kuinka herkässä elvytyspuheet ovat nykyisessä rahapoliittisessa ympäristössä, jossa elvytysvara on toisaalta kavennut viime vuosina massiivisen elvytyksen myötä. Velkakirjakorot ovat tosiaan nousseet euroalueellakin, mutta 10-vuotisen velkakirjan korko on Saksassa ja Ranskassa edelleen negatiivinen, ja Saksassa vain 30-vuotinen korko on punnertanut juuri ja juuri positiivisen puolelle. Kuitenkin pienikin liikehdintä korkomarkkinalla on kuin kirpaiseva riitasointu keskuspankkiirien korviin, sillä se kertoo lisääntyneestä hermoilusta.
Pandemian vuoksi yhä pahemmin velkaantuneella euroalueella nousseet korot uhkaavat lisätä myös julkisen sektorin rahoituskustannuksia, mikäli korkokehitys jatkuu samanlaisena eikä talouskasvua ole laskemaan velka/bkt-suhdetta. Velkakirjakorot nousevat myyntipaineen kasvaessa, ja samalla lisääntyy myös EKP:n paine ostaa lisää velkakirjoja markkinalta. Keskuspankki on levittänyt turvaverkkojaan velkakirjamarkkinalle jo niin laajalti, että sinne on vaikea mahtua mukaan. Bloombergin laskelmien mukaan keskuspankki omistaa 2021 loppuun mennessä 43 % Saksan koko velkakirjamarkkinalta ja 40 % Italian velkakirjoista. Samaan aikaan kaupankäyntivolyymit ovat laskeneet yli 60 %:lla keskuspankin tullessa pääostajaksi markkinoilta.
Keskuspankin ja jäsenmaiden pakkoavioliitto on aiheuttanut nurinkurisen tilanteen, sillä keskuspankin ostot ovat laskeneet korkoja ja lisänneet velanottoa. Ennusteiden mukaan euroalueen julkinen talous on alijäämäinen myös tulevina vuosina. Se puolestaan lisää keskuspankin vastuita velkakirjamarkkinalla, jolloin sen on myös entistä vaikeampi irrottautua ostoistaan. Nyt valittu linja näyttää olevan, että keskuspankkiirien puheilla yritetään signaloida turvaverkkojen olevan edelleen paikallaan ja lisää varastossa. Samalla puheista voi tehdä toisenkin tulkinnan: kasvaneiden velkatasojen euroalue ei yksinkertaisesti kestä korkojen nousua takavuosien tasoille, joten keskuspankin läsnäoloa vaaditaan yhä vahvemmin. Puheet tuskin riittävät pitkään vakuuttamaan keskuspankin valmiudesta, vaan tekojakin aletaan ennen pitkää vaatia. Elvytystarina ei siis ole vielä lähellä päätöstään.