Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla laskuviikko. Elvyttävään rahapolitiikkaan ja nollakorkoihin tuudittautunut markkina on nyt herkkänä muutoksiin keskuspankkien sanomassa ja hermoilee boolitarjoilun päättymistä. Kovin pitkälle hermoilu ei ulotu, sillä pitkät korot ovat olleet laskusuunnassa kiihtyvästä inflaatiosta huolimatta. Talouskuva pysyy edelleen positiivisena ja elpyminen jatkuu, mikä näkyy positiivisina yllätyksinä euroalueen ja USA:n talousluvuissa. Kiinassa painetaan jo hieman jarrua ja negatiivisten talousyllätysten määrä on lisääntynyt.
Viikon yllätyksen tarjosi Federal Reserve, jonka korkoennusteissa ajatusta ohjauskoron nostosta aikaistettiin vuodella. Hieman hämmennystä aiheutti se, että keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell väisti kysymyksiä arvopaperiostojen kiristämisestä parhaansa mukaan, mutta myönsi että keskustelua viritellään. Arvopaperiostojen vähentämiset olisivat vuorossa ensimmäisenä ennen koronnostoja ja niiden ajoituksen yllä on edelleen kysymysmerkkejä, mutta nyt korkoennusteissa annettiin melko selkeäkin signaali rahapolitiikan kiristymisen aikaistumisesta. Edellisellä kiristyskierroksella arvopaperiostot lopetettiin ennen koronnostoja, mutta nyt ennusteiden perusteella on mahdollista, että niitä toteutettaisiin myös limittäin.
Seitsemän Federal Reserven päättäjää odottaa Bloombergin mukaan ensimmäisen koronnoston tapahtuvan jo ensi vuonna, mutta osalla heistä ei tänä vuonna ole äänestysoikeutta avomarkkinakomiteassa. Perjantaina korkojen nousua vuodelle 2022 povannut päättäjä James Bullard on yksi heistä, mutta kierron mukaan äänestysvuorossa ensi vuonna.
Tapahtuipa ensimmäinen koronnosto ensi vuonna tai 2023, epävarmaa on sekin, istuuko Jerome Powell keskuspankin johdossa tuolloin. Hänen kautensa päättyy ensi helmikuussa ja sitä ennen presidentti Bidenin päätettävissä on, jatkaako Powell toisen 4-vuotiskauden vai korvaako hänet joku muu.