USA:n ja Euroopan osakemarkkinalla laskettiin viime viikolla keväthangilla horjahtelevan sunnuntaihiihtäjän tahtiin. Erityisesti nousseet velkakirjakorot näyttävät nyt tuottavan kylmiä väreitä sijoittajien keskuudessa. Pitkien korkojen nousun taustalla ovat etenkin USA:ssa elpyneet inflaatio-odotukset, joiden ei pitäisi tulla suurena yllätyksenä nykyisten talousennusteiden valossa. Samaan aikaan on kuitenkin havahduttu siihen, että se keskuspankkien mahdollisuus pitää rahakoneet pyörimässä, eli elvytysvara, vähenee sitä mukaa kun inflaatio ja talouskasvu nostavat päätään. Takavuosien kehitykseen nähden korkotaso on edelleen matalalla, mutta nousun kulmakerroin mietityttää sijoittajien keskuudessa.
Inflaatio on nyt se aihe, joka tuo tulenkatkua talouskeskusteluun, varsinkin kun USA:n 1900 miljardin dollarin elvytyspaketti hyväksyttiin viikonloppuna edustajainhuoneessa ja matkasi kohti senaatin käsittelyä. Markkinalle maittaa etenkin se, että pelastuspaketti läpäisi edustajainhuoneen käsittelyn täysimääräisenä ja on nyt yhden askeleen lähempänä voimaantuloa. Läpimeno senaatissa tarkoittaisi isoa harppausta talouskasvuennusteisiin. Kuten Bloombergilta poimittu alla oleva kuva osoittaa, kongressin budjettitoimiston (CBO) laskelmissa talouskasvu hyppäisi elvytyksen vaikutuksesta tänä vuonna selvästi yli trendikasvun palautuen hiljalleen ensi vuonna trendin tuntumaan. Budjettitoimiston luvut ovat hätkähdyttäviä: esimerkiksi Q2:lle nykyennuste bkt:lle (annualisoituna) on 2,5 %, mutta elvytyspaketti nostaisi sen kertaheitolla 15,5 %:iin. Valtaosa elvytyspaketista, 1200 miljardia, kohdistuisikin tälle vuodelle.
Kuvio. Kongressin budjettitoimiston ennusteet elvytyspaketin bkt-vaikutuksista.
Elvytyssekit inflaatiokeskustelun keskiössä
Elvytyspaketti jakautuu moneen osaan, mutta selväksi inflaatioraketin starttinappulaksi näyttävät muodostuneen suorat tulonsiirrot kotitalouksille (yhteensä 650 mrd. $) elvytyssekkien (422 mrd.) ja työttömyyskorvausten (242 mrd.) kautta. Ydinkysymys onkin, miten nämä varat kumuloituvat talouteen.
Tammikuun vähittäismyyntiluvut osoittivat, että joulukuussa päätetyt 600 dollarin elvytyssekit lähtivät nopeasti kiertoon taloudessa. Nyt 1400 dollarin sekkejä jaetaan alle 75 000 dollaria vuodessa tienaaville amerikkalaisille ja alle 150 000 tienaaville pariskunnille. Selvää on, että sekit tulevat enemmän kuin tarpeeseen niille kotitalouksille, jotka ovat olleet työttömyyskorvausten varassa ja tulot ovat jo ennestäänkin pieniä matalapalkkatyön vuoksi. Näissä kotitalouksissa valtaosa tuloista menee suoraan kulutukseen, oli koronakriisiä tai ei, eli kulutus pysyy melko vakiona.
Mörkö sängyn alla
Patoutuneen kysynnän vaikutukset kohdistuvat etenkin siihen kansanosaan, joka on saanut pitää työpaikkansa ja tulonsa kriisin ajan, ja jolle sekit ovat ”ylimääräistä” rahaa. Säästöt ovat pandemian aikana kasautuneet selvästi ylempiin tuloluokkiin, mutta niissä myös rajakulutusalttius on alhaisempi, eli tuloista kulutetaan suhteessa pienempi osa (ks. kuvio alla). Kyselyjen perusteella yhä useampi kansalainen säästäisi tulonsiirrot kulutuksen sijaan, eli patoutuneen kysynnän vaikutus kulutukseen – ja tätä kautta hintoihin – voi olla suurikin, mutta jäisi vain väliaikaiseksi eli joidenkin kuukausien mittaiseksi. Pysyvämpää inflaatiota vastaan ovat USA:ssakin talouden lainalaisuudet, eli sitä on vaikea saada aikaan ilman työmarkkinan nopeaa tervehtymistä. Lähes 10 miljoonaa työtöntä muistuttaa edelleen siitä, että talouden resursseissa on suurta vajaakäyttöä. Patoutunut kysyntä luo siis lyhyen aikavälin kysyntä- ja inflaatiopaineita, mutta Federal Reserven elvytysodotuksille takapakkia tuova mörkö ei vielä ole noussut sängyn alta pelottelemaan.
Kuvio. Säästöt tuloluokittain, Q3'20 vs. Q4'19 (lähde: TS Lombard)