Eurotalous on kasvanut Q4:lläkin suhteellisen ripeästi, käy ilmi eilen julkaistuista ostopäällikköindekseistä. Alustavat indeksilukemat marraskuulta ylittivät odotukset niukasti teollisuuden ja reilummin palvelualojen osalta, ja kasvua nähtiin myös lokakuusta. Kuitenkin kasvu on selvästi jäähtymässä Q4:llä, sillä indeksien keskiarvo on tähän mennessä 55,0 kun se Q3:lla oli 58,4. Toisaalta indeksilukemissa ollaan yli pandemiaa edeltävän pitkän aikavälin keskiarvon, mikä viittaisi trendin yläpuolella sinnittelevään kasvuun. Toki näin täytyykin olla, jos euroalueen ensi vuoden talouskasvuennusteisiin on uskominen (Bloombergin konsensus 2021: 5,1 % ja 2022: 4,2 %).
Marraskuun luvuissa esille nousivat jo viime kuukausina tutut teemat. Teollisuus kärsii edelleen tuotantorajoitteista, ja toimitusajat jatkoivat pidentymistään yli kahden vuosikymmenen huippuihin. Tarjontapuolen ongelmien vuoksi euroalueen teollisuusyritykset kasvattivat varastojaan minkä pystyivät varautuakseen tulevaan kysyntään. Tämä viittaa siihen, että pullonkaulojen ei odoteta poistuvan taloudesta aivan lähiaikoina. Hintojen nousu jatkui tuotantopuolella laajalla rintamalla, mutta korotuksia pyrittiin siirtämään myyntihintoihin erityisesti Saksassa. Tämä taas heijastelee inflaatiopaineiden jatkumista myös lähikuukausina.
Lähde: IHS Markit
Marraskuu ei siis ollut eurotaloudessa niin harmaa kuin luultiin, mutta vuoden pimeimmän päivän lähestyessä tummat varjot kerääntyvät myös talouden ylle – jälleen koronapandemian muodossa. Itävalta aloitti maanantaina laajat rajoitustoimet ja mikäli ne laajenevat Saksan kaltaisiin suurtalouksiin, heijastuisi se joulukuun talouslukuihin. Pandemian aiheuttamista epävarmuustekijöistä ei ole siis päästy eroon vielä yli puolentoista vuoden jälkeenkään.