Euroalueen rahan määrän kasvu kiihtyi syyskuussa yli 10 %:iin, käy ilmi Euroopan keskuspankin tuoreesta tilastosta. Rahan määrän kasvu on kiihtynyt selvästi koronakriisin aikana ja on nyt finanssikriisin tasoilla. Paljon rahapoliittisen elvytyksen voimasta kertoo se, että rahan määrä kasvaa suunnilleen samaa vauhtia kuin Kiinassa (euroalueella kasvu kiihtynyt ja Kiinassa hidastunut) USA:n ollessa aivan omissa lukemissaan kasvun osalta. Erityisesti julkisen sektorin rahoituksen kasvu (+18,8 % vuodentakaisesta) on nostanut M3-rahan määrää ja noussut historiallisestikin korkeisiin lukemiin hallituksen löysätessä kukkaronnyörejään keskellä kriisiä.
Kotitalouksien lainananto on pysynyt suhteellisen vakaana kriisin ajan, mutta yrityslainoituksessa on nähty selvä käänne. Yrityslainojen (pl. rahoitussektori) määrä kasvoi syyskuussakin 6,5 % vuodentakaisesta. Lainojen kasvu on keskittynyt luonnollisesti kriisin suurimpiin kärsijämaihin: Lainojen kasvu kiihtyi syyskuussa vuodentakaisesta Ranskassa (kasvu 11,8 % vs. syyskuussa 2019 6,3 %), Italiassa (+5,7 % vs. -5,7 %), Portugalissa (+7,7 % vs. 1,1 %) ja Espanjassa (+8,9 % vs. -0,8 %). Suomessa (+6,4 %) ja Saksassa (+5,1 %) kasvu on sen sijaan hieman hidastunut vuodentakaisesta. Erityisesti palvelualojen vaikeudet heijastuvat luottolukuihin.
Rahan määrä kasvu ei kuitenkaan välity talouteen ja näy esimerkiksi inflaatiolukemiin samalla tavalla kuin aikaisemmin, mihin yhtenä selityksenä on esitetty hidastuvaa rahan kiertonopeutta eli sitä, missä määrin raha kiertää ”kädestä toiseen” taloudessa. Kuten alla olevasta kuviosta on nähtävissä, kiertonopeuden trendi on ollut laskusuuntainen useissa suurtalouksissa, ja nollakorkopolitiikkaa vuosia jatkaneessa Japanissa muutos on ollut käynnissä pitkään. Kiertonopeuden hidastuminen vähentää rahapolitiikan tehoa, mikä kertoo finanssipoliittisen elvytyksen tarpeesta rahapolitiikan rinnalle.