Koronapandemian hellittämisen aiheuttamasta talouskasvusta ja sen sekä tuotannon pullonkaulojen aiheuttamasta inflaatiosta on puhuttu paljon, mutta nyt puheista on siirrytty tekoihin. Varhain keskiviikkoaamuna Uuden-Seelannin keskuspankki ilmoitti odotetusti ohjauskoron nostostaan 0,25 %:n tasolta 0,5 %:iin. Yllätyksen tarjosi myöhemmin Puolan keskuspankki, joka nosti vastoin odotuksia ohjauskorkoaan 0,5 %-yksiköllä.
Kehittyvissä talouksissa koronnostoja on nähty tänä vuonna jo useita (mm. Brasilia, Venäjä, Unkari) mutta kehittyneiden talouksien joukossa ovat kiristykset jääneet pitkälti puheiden tasolle. Pohjolassa kuitenkin on tapahtunut, sillä maailmantalouden näkökulmasta piskuiset Islanti ja Norja ovat nousseet koronnostajien kärkeen. Norjan keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkoa nollatasolta 0,25 %:iin ja Islannin keskuspankki nosti viimeksi eilen ohjauskorkoaan 0,25 %-yksiköllä 1,5 %:iin. Islannissa oli kyseessä jo kolmas nosto kevään jälkeen. Tanskassa ja Ruotsissa eletään vielä nollakorkojen aikaa samoin kuin Suomessa EKP:n rahapolitiikan alaisuudessa, joten tässä mielessä rahapolitiikkaympäristöön on jo tullut eroja. Muutoksia on myös Reutersilta kerätyissä ennusteissa, joissa Norjan osalta oltaisiin 1,25-1,5 %:n tasolla 2023 lopussa, mutta Ruotsissa ja euroalueella osalta nollakorkojen aika jatkuisi vielä kahden vuoden päästäkin. Tanskasta ja Islannista ennusteita ei ollut saatavilla.
Islannissa inflaatio jo 4,4 %
Pohjoismaissa on nähty voimakkaan talouskasvun aika koronapandemiasta elpymisen myötä, mutta inflaatiopaineiltakaan ei ole vältytty. Suomessa inflaatio laukkasi elokuussa 2,2 %:ssa, Tanskassa 1,8 %:ssa ja Ruotsissa 2,1 %:ssa, mutta Norjassa kuluttajahintojen nousu ylsi jo 3,4 %:iin ja Islannissa peräti 4,4 %:iin eli yli inflaatiotavoitteiden. Koska energiahintojen noususta povataan pitkäkestoisia ja teollisuuden pullonkaulojenkin ennustetaan jatkuvan pitkälle ensi vuoteen, inflaatiosta tuskin tullaan pääsemään hetkessä eroon. Tämä lisää paineita rahapolitiikan kiristämiselle myös suurtalouksissa. Yhdysvalloissa koronnostoja odotetaan jo ensi vuodelle, mutta euroalueella odotukset ovat vasta vuosien päässä. Osaltaan korkosykliä jarruttaa velkakirjamarkkinan sinetöimä EKP:n pakkoavioliitto velkaantuneen julkisen sektorin kanssa: heikon talouskasvun ja korkean velkaantuneisuuden talouksissa julkinen sektori ei kestäisi koronnostoja ja markkinakurin paluuta velkakirjamarkkinalle.
Turkki seilaa vastavirtaan
Koronnostot näyttävät siis olevan globaalisti jälleen pinnalla, mutta ei kaikkialla. Turkin keskuspankki nimittäin kulkee korkosyklissä vastavirtaan, sillä se laski hiljattain ohjauskorkoaan 19 %:n tasolta 18 %:iin, siitäkin huolimatta, että inflaatio laukkaa voimakkaana edelleen. Turkin keskuspankin pääjohtajan paikka on ollut tuulinen ja tehtävä lisäksi vaikea, sillä maan presidentti Tayyip Erdogan vaihtoi alkuvuonna pääjohtajan ja on avoimesti kritisoinut keskuspankin politiikkaa inflaation vastaisessa taistelussa (lisää aiheesta täällä). Erdoganin mielestä rahapolitiikka on ollut liian kireää ja korkoja pitäisi laskea. Tähän asti keskuspankin johto on ohittanut vaatimukset, mutta poliittinen painostus lienee vienyt voiton syksyn mittaan, mikä johti ohjauskoron laskuun. Tämä heikentää keskuspankin uskottavuutta ja itsenäisyyttä.