Reipasta nousua osakemarkkinalla, euroalueella kaiken kallistuminen ei ole näkynyt palkkapyynnöissä
Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinalla on takana reipas nousuviikko. Federal Reserven selvästi nousseet inflaatio- ja korkoennusteet eivät onnistuneet ensipuraisulta pelästyttämään sijoittajia. Loppuviikon uutisvirta vahvisti keskuspankin päättäjien olevan vahvasti koronnostojen viitoittamalla tiellä. Viime kokouksessa 25 korkopisteen koronnostoa vastustanut ja suurempaa toivonut St. Louisin aluepankin johtaja James Bullard kertoi, että ohjauskoron pitäisi nousta tänä vuonna kolmen prosentin tasolle inflaation vuoksi. Myös yhä useampi avomarkkinakomitean kyyhky on muuttanut mielipidettään korkourasta viime kuukausien aikana. Rahapolitiikan lisäksi Ukrainan sota ja sen talousvaikutukset pitänevät markkinan volatiilina lyhyellä aikavälillä.
Euroalueella ei palkkapaineita?
Euroalueen inflaatio on noussut vuosikymmenten huippuihin, mutta EKP:n mukaan hintojen nousu ei ole heijastunut vielä palkkoihin. Tämä näkemys saa tukea Bloombergin tuoreesta artikkelista, jossa esiteltiin YouGov’n kyselytutkimuksen (otos 18 maata, 20 000 vastaajaa) tuloksia. Suuret euromaat (Saksa, Espanja, Italia, Ranska) loistavat niiden joukossa, joiden osuus palkankorotuksia pyytävistä on matalin (ks. kuvio). Lisäksi niilläkin, jotka palkankorotusta puoltavat, korotustoiveet ovat suurimmalla osalla matalampia kuin viime kuukausien inflaatioluvut. Reaalipalkoille ei siis kyselyn perusteella ole nousupaineita edelleenkään.
Kuluttajaluottamuslukujen perusteella euroalueen kotitaloudet supistavat nousevien hintojen ympäristössä kulutustaan, sillä säästämisaikeet ovat viime vuosiin nähden erittäin korkealla tasolla. Velkarahallakaan kulutusta ei rahoiteta, sillä kulutusluottojen määrän kasvu on hyytynyt nollaan. Tilastot lisäävät osaltaan varjoja yksityisen kulutuksen kasvun ylle, eikä stagflaatiotakaan niiden nojalla ole syytä vielä sulkea pois tulevaisuuden skenaarioista.
Kiina availi rahahanojaan alkuvuonna
Kiinan julkinen kulutus otti selvän kasvuaskeleen alkuvuonna, kertoi Reuters ja Kiinan valtiovarainministeriö. Kiinan julkiset menot kasvoivat 7,0 % tammi-helmikuussa verrattuna vuodentakaiseen, missä on selvä hyppäys 2021 lukuihin (+0,3 %). Kaiken kaikkiaan julkinen kulutus oli alkuvuonna 3,8 triljoonaa juania (597 miljardia dollaria), josta lähes kolmannes kohdistui ministeriön mukaan kuljetukseen.
Kiinan hallinto on ilmoittanut kasvattavansa julkista kulutusta tänä vuonna vastatakseen talouskasvun hidastumiseen. Huolimatta hämmentävän korkeista helmikuun talousluvuista Kiinan talouskasvunäkymä on yleisesti heikentynyt (tästä viitteitä myös asuntorakentamisen osalta tämän päivän KONE-kommentissa) ja hallituksen on yhä vaikeampi saavuttaa kuluvan vuoden 5,5 %:n talouskasvutavoitetta.