Saksan ja Espanjan tällä viikolla julkaistut inflaatiolukemat osoittavat, että hinnat nousevat euroalueella yhä kovemmalla vauhdilla. Samalla luvut toimivat eräänlaisena myrskyvaroituksena koko euroalueen huomenna julkaistaville luvuille, sillä kummatkin kuuluvat alueen suurimpiin talouksiin.
Eilen julkaistut Saksan inflaatiolukemat olivat selvästi korkeampia kuin helmikuussa ja ylittivät myös markkinaodotukset. Inflaatio kiihtyi 7,3 %:iin vuodentakaisesta (Reutersin konsensusennuste 6,3 %, helmikuun lukema 5,5 %) ja 2,5 %:iin kuukausitasolla (enn. 1,6 %, helmikuussa 0,9 %). Erityisesti kuukausitason korkeat luvut indikoivat sitä, etteivät inflaatiopaineet ole ihan heti helpottamassa ja huippu luvuissa on todennäköisesti vielä edessä. Espanjasta saatiin maanantaina vieläkin korkeampia lukemia, sillä kuluttajahintojen nousu kiihtyi jo 9,8 %:iin (helmikuussa 7,6 %).
Saksassa yhä laajempia inflaatiopaineita
Saksassa inflaation kiihtyminen johtuu edelleen pitkälti energiahintojen noususta, joka maaliskuussa vauhdittui reilusti, 39,5 %:iin vuodentakaisesta (helmikuussa 22,5 %). Energiahintojen paino on 10,3 % kulutuskorista, joten sen merkitystä ei voi vähätellä. Saksassa myös inflaatiopaineet ovat alkaneet ylettyä yhä laajemmalle. Hyödykehinnat nousivat 12,3 % vuodentakaisesta (helmikuussa 7,9 %) ja ruuan hinta 6,2 % (helmikuussa 5,3 %). Palvelujen ja vuokrien hinnat sen sijaan pysyivät helmikuun nousulukemissa ja melko maltillisena (2,8 %), joten inflaatio ei ole tarttunut palveluihin ainakaan vielä samalla lailla kuin hyödykehintoihin.
Talouspakka sekaisin
Ukrainan sota ja siitä seuranneet inflaatiopaineet ovat sekoittaneet talouspakkaa euroalueella, ja tilanne mutkistaa myös EKP:n päätöksentekoa. Keskuspankki ennustaa euroalueen koko vuoden inflaatioksi 5,1 %, mutta ainakin alkuvuonna on nähty inflaatiolukujen ylityksiä suhteessa ennusteisiin. Tämä murentaa pohjaa myös keskuspankin inflaatioarvioilta ja mielestäni myös talouskasvuennuste (3,7 %) näyttää tässä taloustilanteessa turhan ylioptimistiselta. Koska inflaatio on nyt etenkin tarjontapuolen ja energiahintojen ajamaa, keskuspankki voi kuitenkin vaikuttaa siihen vain hyvin rajatusti. On mahdollista, että EKP nostaisi ohjauskorkoaan H2:lla, mutta eri asia on, kuinka tehokas liike olisi inflaation taltuttajana. Lisäksi riskinä on talousnäkymän synkkeneminen entisestään.