Hollannin Itä-Intian kauppakomppania hallitsi maailman kauppaa yli 300 vuotta sitten. Tulppaanimanian huipulla sijoittajat maksoivat hulppeita summia yhtiön osakkeista.
Kirjoittaja: Antti Järvenpää
Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian (VOC) sanotaan olleen kautta aikain arvokkain yhtiö. Nykyrahassa sen arvoksi on laskettu jopa noin kahdeksan tuhatta miljardia dollaria, jonka rinnalla kalpenevat niin Apple, Microsoft kuin muut nykyajan teknologiajätit, vaikkei enää samalla lailla kuin vielä joitakin vuosia sitten. Maailman suurimpien yhtiöiden markkina-arvo oli yhteen lasketusti vuonna 2017 kuta kuinkin samalla tasolla kuin Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian yli 350 vuotta sitten.
Kuva: VOCin arvioitu markkina-arvo nykyrahassa verrattuna moderneihin suuryhtiöihin. Lähde: Visual Capitalist.
Mutta oliko Dutch East India Company – tai kuten yhtiön nimi hollanniksi kuului Vereenigde Oost Indische Compagnie – todella kahdeksan biljoonan dollarin arvoinen yhtiö ja mikä osa sillä oli historian ensimmäisessä finanssikuplassa?
Hollannin kultainen vuosisata
1600-lukua sanotaan Hollannin kultaiseksi vuosisadaksi, jolloin hollantilaiset kauppa- ja sotalaivat hallitsivat maailman meriä ja suurta osaa maailman taloudesta, joka oli tuohon aikaan selvästi nykyistä pienempi. Tämä on syytä laittaa merkille, kun pohdimme myöhemmin, oliko Hollannin Itä-Intian kauppakomppania sittenkään kaikkien aikojen arvokkain yhtiö. Kurkistetaan sitä ennen kuitenkin Alankomaiden historiaan.
Alankomaat muodostui aluksi vain löyhästi toisiinsa yhteen liittyneistä kaupungeista ja provinsseista nykyisten Alankomaiden ja Belgian alueella. Kaikkein vaurain provinsseista oli Hollanti, jonka satamakaupungit Amsterdam ja Rotterdam olivat kaupankäynnin ja liikenteen solmukohtia, ja nykyisinkin Euroopan suurin satama sijaitsee Rotterdamissa.
Asemastaan huolimatta Alankomaat oli ainoastaan muodollisesti itsenäinen, mutta provinsseja hallinneet Habsburgit eivät sanottavasti puuttuneet asioihin, kunhan vain verot maksettiin ajallaan. Hollantilaisille kauppiaille järjestely sopi hyvin, sillä he saivat pitkälti päättää omista asioistaan keskittyen kauppaan, jolle hollantilaisten vauraus rakentui.
Alankomaiden itsenäisyys tunnustettiin varsinaisesti vasta Westfalenin rauhassa vuonna 1648, joka päätti Espanjan ja Yhdistyneiden provinssien eli Alankomaiden tasavallan kahdeksankymmenvuotisen sodan. Sotavuosina Hollannista kehkeytyi supervalta.
Monopolia Aasiassa
Hollannin Itä-Intian kauppakomppania perustettiin vuonna 1602. Englannin Itä-Intian kauppakomppanian tavoin se sai valtiolta monopolin Aasian-kauppaan. Englanti ja Hollanti eivät olleet ainoina liikkeellä, vaan niiden vanavedessä myös portugalilaiset, tanskalaiset, ranskalaiset ja ruotsalaiset perustivat omat kauppakomppaniansa.
Dutch East Indiasta kehittyi nopeasti Hollannin vaurauden, kasvun ja voiman symboli – ja maailman ensimmäinen pörssiyhtiö, ehkä kautta aikain arvokkainkin, mutta palataan siihen vielä tuonnempana.
1500-luvun lopulla hollantilaiset kauppalaivat aloittivat systemaattisesti pyrkiä maailman merille, sillä sota Espanjaa vastaan oli tyrehdyttänyt hollantilaisten maustekaupan Portugalin kanssa. Se ei sopinut hollantilaisten pirtaan, koska sotiminen maksoi maltaita.
Aluksi hollantilaiset kauppiaat rahoittivat yksittäisiä kauppalaivoja, joista vain harvat onnistuivat palaamaan kaukomatkoilta takaisin. Vaikka osa kauppareissuista onnistuikin tuoden kauppiaille suuria voittoja, niiden tuotto/riski-suhde oli heikko. Keskenään kilvoitelleet kauppiaat ymmärsivätkin nopeasti, että hynttyyt kannatti laittaa yhteen. He kuitenkin epäilivät, riittäisikö paukut vielä silloinkaan haastamaan Portugalin asemaa maustekaupassa, kun Englantikin oli ilmoittautunut kilpailuun mukaan.
Pörssin alkulähteillä
Vaadittiin uudenlaista ajattelua, innovointia, ja mitä muuta kauppiaat olisivat voineet keksiä kuin viedä vasta perustetun Itä-Intian kauppakomppanian osakkeen julkisen kaupankäynnin kohteeksi.
Tätä varten Amsterdamiin perustetusta kauppatalosta tuli maailman ensimmäinen pörssi, jonka ensimmäinen yhtiö keräsi listautumisannissa nykyrahassa mitattuna yli 100 miljoonan dollarin varat. Sotakassa oli koottu.
Kuva: VOCin telakka Amsterdamissa. Lähde: Wikipedia
1600-luvun puoliväliin mennessä hollantilaiset olivat tyystin onnistuneet ottamaan portugalilaisilta maustekaupan nimiinsä.
150 kauppalaivan, 40 sotalaivan, 50 000 työntekijän ja 10 000 sotilaan voimin Hollannin Itä-Intian kauppakomppania piti suurta osaa maailman kaupasta ja sen arvoketjusta hallussaan. Se oli kuin valtio saadessaan aloittaa sotia, perustaa siirtomaita, vangita ja teloittaa rikollisia tai sellaisiksi katsomiaan, laskea liikkeelle rahaa sekä tehdä sopimuksia hallitsijoiden kanssa. Se oli myös ainoa taho, jonka kanssa Japani kävi kauppaa. Hollannin Itä-Intian kauppakomppania oli kiistatta maailmanhistorian ensimmäisen megakorporaatio, jonka kauppatukikohta sijaitsi Indonesiassa, lähellä kriittisiä maustesaaria ja kauppareittejä.
Batavia eli nykyinen Jakarta oli eräänlainen tropiikin Amsterdam, Kaakkois-Aasian kaupankäynnin keskus, ja se pysyi Alankomaiden hallinnassa aina toiseen maailmansotaan saakka. Hollantilaiset riistivät ja alistivat paikallisia samalla tavoin kuin muutkin siirtomaavallat ja harjoittivat orjakauppaa. Ymmärrätte varmaan, että kyse ei ollut lainkaan vastuullisesta eikä eettisestä liiketoiminnasta.
Tulppaanimania
Kukoistava kaupankäynti teki monesta hollantilaisesta kauppiaasta tavattoman rikkaan, mutta voimakas talouskasvu vaurastutti muitakin kuin kauppiaita. Historioitsija Laura Kolben mukaan puhuttiin “hollantilaisesta ihmeestä”. Hän kirjoittaa, kuinka englantilaiset ihailivat hollantilaisten lähes rajattomalta näyttänyttä kykyä muuttaa kaikki käsin kosketeltava vauraudeksi.
Tulppaaneista tuli hollantilaisille vaurauden symboli, joiden sattumanvaraiset värivirheet tekivät niistä vain kiehtovampia. Pian tulppaanien sipuleista maksettiin hämmästyttäviä summia ja tarinat satumaisista voitoista levisivät ympäri maata.
Sanotaan, että koko Hollanti sekosi tulppaaneista. Se pitää vain osittain paikkansa. Arvion mukaan kahdesta miljoonasta alankomaalaisesta noin 5 000 oli tulppaanimaniassa mukana ja suuri osa heistä oli kauppiaita. Kauppiaat hyödynsivät jopa futuureja, kun he ostivat ja myivät tulppaaneja omistamatta niitä itse välissä lainkaan.
Kerrotaan, että tammikuussa 1637 yksi tulppaanin sipuli myytiin peräti 10 000 Alankomaiden guldenilla. Samalla hintaa Amsterdamista olisi saanut ostettua suuren talon puutarhalla ja hevostalleilla. Kun tammikuu vaihtui helmikuuksi, todellisuus tavoitti Hölmölän. Tulppaanien hinnat olivat nousseet niin korkeiksi, ettei kenelläkään ollut enää varaa niihin. Hinnat kääntyivät laskuun, ja pian lähes kaikki halusivat päästä tulppaanien sipuleista eroon. Idea rahojen työntämisestä kukkapenkkiin ei ollutkaan enää hyvä. Tulppaanikupla puhkesi.
Kuva: Sotilaat yrittivät vakauttaa tulppaanimarkkinoita vähentämällä tarjontaa kukkapenkkejä tallomalla. Kuva: Wikipedia.
8 000 miljardia
Hollantilaisten käsissä eivät ainoastaan tulppaanit muuttuneet arvokkaiksi, vaan Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian kerrotaan saavuttaneen tulppaanimanian huipulla peräti 78 miljoonan guldenin markkina-arvo, joka inflaatiolla huomioituna on laskettu nykyrahassa tarkoittavan jopa noin kahdeksan tuhatta miljardia dollaria. Se tekisi yhtiöstä kaikkien aikojen arvokkaimman yhtiön.
Se, että Hollannin Itä-Intian kauppakomppania ei ollut ainoastaan vain maailman ensimmäinen pörssiyhtiö ja megakorporaatio, vaan myös historian arvokkain yhtiö, on hyvä tarina. Mutta se ei välttämättä ole totta.
Pitää täysin paikkansa, että olettamalla muutaman prosentin vuotuisen inflaation ja huomioimalla sen vaikutuksen vuosisatojen yli, yhtiön hinta kohoaa tuhansiin miljardeihin. Miten totuudenmukaisen vastauksen se kuitenkaan tuottaa meille?
Taloustieteilijä- ja -historioitsija Angus Maddisonin tutkimusten mukaan maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 1600 oli noin 330 miljardia dollaria vuoden 1990 hintatasolla. Vuoteen 1700 mennessä se oli kasvanut 370 miljardiin dollariin. Viimeisen 30 vuoden inflaatiolla huomioituna tämä tarkoittaisi, että maailman bkt vastasi noin 730–810 miljardia dollaria riippuen siitä, mitä vuotta tarkastelemme.
Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian osakkeiden yhteenlaskettu noin kahdeksan tuhannen miljardin dollarin markkina-arvo olisi ollut noin kymmenkertainen maailman talouden sen hetkiseen kokoon verrattuna. Vertailun vuoksi: Maailmanpankin mukaan maailman yhteenlaskettu bkt vuonna 2020 oli lähes 85 000 miljardia dollaria ja samana vuonna Apple, joka nykyisin on maailman arvokkain yhtiö, ylitti kahden tuhannen miljardin dollarin markkina-arvon.
Kansainvälisen sosiaalihistorian instituutio on selvittänyt Alankomaiden guldenin historiaa. Työn tuloksena instituution sivulla kuka tahansa voi verrata, minkä verran rahaa yksi guldeni olisi tänä päivänä. Rahanarvonmuunnin arvioi, että yksi guldeni vuodelta 1637 tarkoittaisi nykyrahassa vain noin 12 euroa ja 40 senttiä. 78 miljoonalla guldenilla se tarkoittaisi 960 miljoonaa euroa. Euron ja dollarin nykyisellä vaihtokurssilla noin 1,1 miljardia dollaria.
The World's First Stock Exchange -kirjan kirjoittanut hollantilainen taloustieteilijä Lodewijk Petram arvioi syksyllä 2020 Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian markkina-arvon olleen nykyrahassa noin 820 miljoonaa euroa hyödyntämällä samaa Kansainvälisen sosiaalihistorian instituution laskuria kuin edellä tässä artikkelissa. Hänen taloustieteen väitöskirjansa tutkimusaiheena oli Hollannin Itä-Intian kauppakomppania.
Artikkelin lähteinä käytetty muun muassa: Dash, M. (2001): Tulipomania, Economics Explained. (2020): The Economics of the Dutch East India Company, Kolbe, L. (2004): Kultainen vuosisata, Motley Fool. (2018): A History of Ridiculously Big Companies, Tieteen Kuvalehti. (2020): Hollanti käytti rahaa ja valtaa Itämerellä.