Eilen julkistetut euroalueen Q3:n talouskasvuluvut osoittivat kasvun hidastuneen, mutta olevan edelleen positiivisen puolella. Vaikka BKT-luvut ovat luonteeltaan vahvasti peruutuspeiliin katsovia ja niitä todennäköisesti tullaan vielä tarkistamaan useaan otteeseen, näyttivät ne, ettei talouskasvu ollut aivan niin huonolla tolalla kuin odotuksissa pitkälti oli. Saksan talouskasvu pinnisti Q3:lla 0,1 % plussalle edelliseen kvartaaliin ja 1,0 % vuodentakaiseen nähden. Koska kvartaalitason lukema oli positiivinen, suurtalous samalla vältti teknisen taantuman, jossa BKT supistuu kaksi kvartaalia putkeen. Joka tapauksessa Saksa kärsii kasvuanemiasta Q4:lläkin, sillä lokakuun ostopäällikköindeksit näyttävät nollakasvua, eikä USA:n ja Kiinan kauppaneuvotteluihin ole odotettavissa vielä tämän vuoden puolella käännettä parempaan. Etenkin teollisuuden alamäki on Saksan ongelma, ja vaikka kasvu on tasaantunut, ovat luvut edelleen negatiivisia. Mielestämme edellytyksenä Saksan teollisuuden käänteelle olisi jonkinlainen ratkaisu maailmantaloutta rassaavissa poliittisissa jännitteissä (kauppasota, Brexit) ja tätä kautta epävarmuuden poistuminen ainakin osittain. Myös Kiinan johdolla jäähtyvä suhdanne maailmankaupassa on osasyy Saksan laskuun.
Suuremman positiivisen yllätyksen Q3:n lukemien osalta tarjosi Suomi, joka nousi euroalueen kasvutähdeksi. Suomen BKT kasvoi Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan 0,5 % edellisestä kvartaalista ja 1,9 % vuodentakaisesta, mikä päihittää euroalueen keskimääräiset lukemat (0,2 % ja 1,2 %). Alustavissa luvuissa ei ollut vielä tarkkaa tietoa kasvun lähteistä, mutta todennäköisesti kotimainen kysyntä jatkoi vahvaa kehitystään matalien korkojen, parantuneen palkkakehityksen ja hyvän työllisyystilanteen ansiosta. Lisäksi suomalainen teollisuus on pärjännyt suhteellisen hyvin maailmankaupan puristuksessa. Vaarana kuitenkin on, että euroalueen kasvuanemia tarttuu tännekin, joten odotamme ensi vuodesta jälleen yhtä hidastuvan mutta positiivisen kasvun vuotta.