Enpä olisi uskonut, että kun joulukuussa kirjoitin katsausta EKP:n korkopäätöksestä otsikolla Tahroja ennusteissa, osa 2, joutuisin päivittämään tekstini näinkin nopeasti. Mutta niin vain kävi ja vieläpä pahinta mahdollista kautta, aseellisen konfliktin vuoksi. Elämme nimittäin tilanteessa, jossa talousennusteet vanhenevat jälleen ennätyksellistä vauhtia ja näkyvyys ensi viikkoon saati ensi vuoteen on huono. Länsimaat määräsivät kovat talouspakotteet Venäjää vastaan, ja nyt odotetaan vastapakotteita ja etenkin sitä, iskevätkö ne energiasektoriin.
Luonnehdin tätä vuotta joulukuussa euroalueella ripeän, mutta hidastuvan talouskasvun ja edelleen korkeana pysyttelevän inflaation ajaksi ennen paluuta ”tavallisempaan” hitaan kasvun ja inflaation ympäristöön. Pelättyjen pakotteiden varjossa energiahinnat ovat kyllä pysytelleet korkeina, mutta talous ottaa iskuja myös euroalueella Ukrainan kriisistä. EKP:n pääekonomisti Philip Lane arvioi Reutersin mukaan perjantaina, että Ukrainan kriisi leikkaisi 0,3-0,4 % euroalueen talouskasvusta kuluvana vuonna. Lukemat ovat kuitenkin vain yksi skenaarioista, joihin keskuspankki joutuu tällä hetkellä nojaamaan, ja niitä kuvataankin hyvin alustaviksi. Tarkempia ennusteita luvataan keskuspankin ensi viikon torstain korkokokoukseen, jossa todennäköisesti on luvassa taas reiluja tarkistuksia talousennusteisiin. Myös alla oleviin ja ennen kriisiä päivitettyihin Bloombergin talousennusteisiin kohdistuu laskupainetta etenkin euroalueen osalta.
Bloombergin konsensusennuste, bkt:n kasvu QoQ
Käyn tässä katsauksessa läpi kriisin taloudellisia kustannuksia, jotka koituvat maksettavaksi 1) ulkomaankaupan, 2) nousseiden hintojen ja 3) rahoitussektorin epävakauden kautta.
Ulkomaankauppa. Länsimaiden asettamat pakotteet hankaloittavat merkittävästi kauppaa Venäjän kanssa ja uhkaavat jäädyttää sen kokonaan. Suorat vaikutukset talouteen eroavat maakohtaisesti, mutta Itä-Euroopan maat ja Suomi kantavat suurinta riskiä kauppavaikutuksista. Euroalueen keskiarvo ulkomaankaupasta on n. 0,6 % suhteessa bkt:hen. Energialla on suuri rooli Venäjän-kaupassa, mutta mahdolliset pakotteet sektorille vielä kysymysmerkki.
Kuvio. Kriisin vaikutukset ulkomaankaupan kautta
Hintapaineet. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jo lisännyt paineita raaka-ainehintojen nousulle, ja hintojen epäsuorat talousvaikutukset voivat jopa nousta suoria vaikutuksia suuremmiksi. Venäjä on merkittävä nikkelin, palladiumin, alumiinin ja platinan viejämaa globaalissakin mittakaavassa (ks. kuvio) ja Ukraina on vahva peluri maissin ja vehnän vientimarkkinalla. Kriisi uhkaa lisätä entisestään raaka-aineiden toimitusvaikeuksia, mikä on näkynyt jo hinnoissa: esimerkiksi palladium on kallistunut 30 %, nikkeli 17 % ja maissi 20 % vuodenvaihteesta. Raakaöljynkin hinta on yli 27 % (Brent-laatu) vuodenvaihteen tason yläpuolella, mikä osaltaan lisää myös inflaatiopaineita eurotalouteen.
Kuvio. Venäjä ja Ukraina hyödykemarkkinalla
Rahoitussektori ja yleinen epävarmuus. Euroalueen talousluottamus oli laskussa jo ennen Ukrainan kriisin eskaloitumista, ja kriisi luo taas uuden varjon eurotalouden ylle. Nousseet raaka-ainehinnat lisäävät inflaatioriskejä ja leikkaavat kuluttajien ostovoimaa, mutta lopullisia vaikutuksia on vielä mahdoton ennustaa. Epävarmuus on kasvanut myös rahoitussektorilla, sillä pakotteet iskevät Euroopan pankkijärjestelmään. Itävallalla, Italialla, Ranskalla ja Alankomailla on merkittävimmät pankkisaamiset Venäjältä ja niissä kannetaan näin ollen myös suurinta pankkiriskiä. Odotettavissa kuitenkin on, että EKP antaa täyden tukensa europankeille ja suojelee pankkijärjestelmän vakautta kaikin keinoin sen ollessa uhattuna.
Kuvion lähde: TS Lombard
Talouspolitiikka. Toisaalta Ukrainan kriisi avasi jälleen julkiset rahahanat. Esimerkiksi Saksa ilmoitti eilen lisäävänsä puolustusmenojaan Naton suosittelemaan 2 %:iin maan bkt:sta, kun aikaisemmin osuus oli 1,5 %. Ukrainan kriisi käynnistänee Euroopassa myös uuden energiainvestointien aallon, sillä Venäjän energiatuonnin riippuvuudesta halutaan eroon.