Koronaviruksen jyllätessä maailmantalouden järjestystä ja oppeja uusiksi eri maiden hallitukset ovat reagoineet ennennäkemättömällä voimalla ja nopeudella taloutta tukeakseen. Vaikka parantamisen varaa olisi edelleen ainakin Euroopan unionin tasolla, ovat eri maiden elvytyspaketit merkittäviä historiaan peilattuna. Silti, vaikka toimiin on ryhdytty ajoissa (ennen taantumaa tai sen ensimmäisten viikkojen aikana), elvytyskään ei estä taantumaa vaan voi ainoastaan estää kriisin kerrannaisvaikutuksia ja helpottaa yritysten sekä kotitalouksien tukalaa tilannetta sen keskellä.
Nyt puheet julkisten budjettien kiristelyistä on unohdettu ja se on vaihtunut kisaksi elvytys- ja samalla velkavuoren kuninkaana. USA on tässä kamppailussa selvässä johdossa 2 000 miljardin dollarin paketillaan, mutta elvytyksessä on kunnostautunut yllättäen myös kukkaronnyörien kiristelyistä tunnettu Saksa. Yhteensä suurimpien talouksien elvytys (yhteensä 53 600 miljardia dollaria) kattaa jo 8,6 % niiden yhteenlasketusta BKT:sta ja yli 5 % globaalista BKT:sta (lukujen lähde TS Lombard). Tämä on tuplat finanssikriisin aikaisiin elvytyspaketteihin verrattuna ja lisää on todennäköisesti tulossa ainakin Kiinan suunnalta, sillä maan hallinto aikoo kasvattaa infrainvestointeja ja elvyttää asuntomarkkinaa.
Kuvio: Talouspoliittinen elvytys suurimmissa talouksissa (osuus BKT:sta, %)
Vaikuttavaa on myös elvytystoimissa reagointi. Vuonna 2008 kului 68 päivää S&P 500:n karhumarkkinan alkamisesta ennen kuin kongressi hyväksyi ensimmäisen elvytyspaketin ja 127 päivää Fedin QE1:n viralliseen alkamiseen. Keskimäärin neljässä edellisessä USA:n taantumassa (finanssikriisi, dotcom-kriisi, 1982 ja 1973) on kulunut keskimäärin 200 päivää karhumarkkinan ja Fedin ohjauskoron laskun välillä (lähde: TS Lombard). Nyt aikaa meni vain päiviä, joten reagointinopeus on kasvanut mittavasti.
Paljon on tehty talouden tukemiseksi, mutta kriisistä on myös jäämässä pitkä lasku maksettavaksi. Jo finanssikriisi jätti jälkeensä velkaantuneita yrityksiä ja valtioita, jotka nyt joutuvat ottamaan uutta velkaa koronakriisin rahoittaakseen. Nykyinen kriisi ja talouden tukitoimet ovat välttämättömiä, mutta ne tekevät samalla taloudesta entistä hauraamman ottamaan vastaan tulevia iskuja.
Kiinan talousluvut elpyivät kuin taikaiskusta
Kiinassa aamun talousuutisanti oli yllättävänkin positiivista. Talousluvut elpyivät kuin taikaiskusta maaliskuussa tiputtuaan rajusti helmikuussa, jolloin maa oli suljettuna koronaviruksen vuoksi. V:n muotoinen kehitys virallisissa ostopäällikköindekseissä heijastelee paluuta kasvunäkymään, mutta näkemys siitä on turhankin optimistinen, sillä virallisissa ostopäällikköindekseissä on mukana pääosin suuria yrityksiä ja vertailukausi oli hyvin heikko helmikuu. Lisäksi muu maailma kärvistelee koronaviruksen aiheuttamien vaikutusten kanssa ja kasvu on siksi hyvin hauraalla pohjalla.
Kiinassakin joudutaan pesemään koronan jälkipyykkiä samalla, kun pelot viruksen uudesta aallosta voimistuvat. Kiinalaiskuluttaja on liikkumisrajoituksista huolimatta päättänyt olla varovainen ja pysytellä kotosalla, eikä kulutus ole palautunut entiselleen valtion ja yritysten tarjoamista porkkanoista (lahjakortit, alennukset) huolimatta, kertoo Bloomberg. Tammi-helmikuussa yli 20 % laskenut vähittäismyynti uhkaa siis elpyä hyvin hitaalla tahdilla, mikä laittaa Kiinan palvelualat ja vähittäismyyntiyritykset ahtaalle.
Kun koronan aiheuttamista rajoituksista päästään aikanaan eroon USA:ssa ja Euroopassakin, avainasemassa on kuluttajakysynnän elpyminen. Kuluttajaluottamuksen raju lasku näkyi euroalueella jo maaliskuussa (ks. kuvio), vaikka jyrkintä lasku oli palvelualoilla. USA ja Eurooppa eivät ole talouden rakenteiltaan samanlaisia kuin Kiina, joten suoria vertauksia kuluttajien tunnelmiin on vaikea tehdä. Työmarkkinan rakenteita vertailtaessa Eurooppa vaikuttaisi irtisanomissuojineen ja työttömyyskorvauksineen olevan paremmin asemoitunut koronakriisiin työntekijän näkökulmasta kuin USA, ja täällä työttömyysaste nousisi loivemmalla kulmakertoimella. Mikäli kuluttaja säilyttää työpaikkansa, on kysynnän elpyminenkin nopeampaa, kun koronakriisi on joskus ohi. Muistutamme kuitenkin, että kriisin syvyyttä ja pituutta on edelleen vaikea arvioida ja sitä tahdittaa viruksen eteneminen ja valtioiden rajoitustoimien kesto.