Takana vaihteleva pörssiviikko, USA:ssa kuulostellaan jo uuden elvytyshanan aukeamista
Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla vaihteleva. Helsingin pääindeksi ja S&P 500 kääntyivät pieneen laskuun, mutta Eurooppa-indeksit ponnistivat pieneen nousuun. Vuoden alusta kehitys on edelleen vahvaa pääindeksien ollessa n. 4 % plussalla. Pörssien pääteemoina ovat olleet tuloskauden lisäksi pitkälti tutuksi tulleet makroaiheet: talouden elpyminen ja elvytys, ja nämä yhteen linkittävä koronapandemian eteneminen.
Elvytyksen suhteen näyttää siltä, että USA:ssa taivaalta sataa elvytysrahaa vielä pitkään. Bloomberg uutisoi presidentti Joe Bidenin seuraavasta elvytyspaketista, joka on muotoutumassa ja julkaistaan ilmeisesti ensi kuussa. Alustavat summat paketin taustalla ovat huimia, sillä ne ylittävät käsittelyssä olevan 1900 miljardin dollarin koronapaketin koon. Suunnitelman keskiössä ovat infrastruktuuri-investoinnit, joiden arvioidaan olevan suurimpia sitten 1930-luvun New Deal -ohjelman. Teiden, siltojen ja tietoverkkojen rakentamisen lisäksi Obamacarea ja julkisen sektorin työllisyysohjelmaa aiotaan laajentaa. Bidenin ja demokraattien tavoitteena olisi Bloombergin mukaan nostaa talouskasvun trendi 2000-luvulla madaltuneen alle kahden prosentin keskiarvon yläpuolelle. Suunnitelma vaikuttaa todella kunnianhimoiselta ja on mielenkiintoista nähdä sen yksityiskohdat ja miten se otetaan kongressissa vastaan maaliskuussa.
Lainsäädännön odotetaan Bloombergin mukaan valmistuvan elokuuhun mennessä, joten koronakriisiin ohjelmaa ei ole kohdistettu, vaan etenkin pidemmälle aikavälille. Joka tapauksessa suunnitelmat kertovat siitä, että piikki pysyy auki vielä koronakriisin jälkeenkin. Paketti sisältää myös poliittisia riskejä, sillä kysymyksiä varmasti riittää ainakin sen rahoituksen suhteen. Vaikka USA:n lainanhoitokustannukset ovat olleet historiallisesti matalalla tasolla, koronakriisin jäljiltä myös julkisen talouden velkavuori on kasvanut reilusti. Osaltaan velkavetoinen kasvu on lisännyt paineita myös korkomarkkinalla, ja mm. 10-vuotisen valtion velkakirjan korko nousi aamulla 12 kuukauden huippuihin lähelle 1,4 %:n tasoa.
Saksan teollisuudella paluu parrasvaloihin
Euroalueella julkaistiin perjantaina alustavat ostopäällikköindeksit, joissa jako kahden kerroksen väkeen korostui. Teollisuus kuuluisi sanonnan mukaisesti iloiseen, Chesterfield-sohvillaan brandyä siemailevaan yläkuokkaan, kun palvelualoilla laihaa soppaa kokattaisiin pienissä piianhuoneissa koronarajoitusten ahtaudessa. Teollisuudessa nimittäin aktiivisuus kasvoi helmikuussa 36 kuukauden huippuihin, kun taas palvelualojen alamäki kiihtyi ja aktiivisuus laski kolmen kuukauden pohjiin. Palvelualoissa laskukärjessä oli etenkin Saksa, jossa koronarajoitustoimet kiristyivät selvästi joulun alla ja ovat olleet voimassa jo puolet kvartaalista. Toisaalta Saksan teollisuus osoitti myös kilpailukykynsä, sillä sen indeksi nousi jo 60:n paremmalle puolelle. Pikakommentti luvuista on luettavissa täällä.