Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Töyssyt jatkuivat markkinalla, vaihtoehdot talousskenaarioissa negatiivisia

Töyssyt jatkuivat markkinalla, vaihtoehdot talousskenaarioissa negatiivisia

Artikkeli 14.03.2022 7:36 TalousMakroanalyysiEurotalous

Viime viikko oli USA:n osakemarkkinalla laskuviikko, mutta Helsingissä ja laajemmin Euroopassa noustiin indeksitasolla. Ukrainan sota aiheuttaa edelleen töyssyjä osakemarkkinan kehitykseen, ja epävarmuus myös talouskehityksen osalta on edelleen suurta. Kriisin keskellä keskuspankit yrittävät saada näkyvyyttä talouteen, mikä on todella haastava tehtävä. Tällä viikolla korkopäätöksensä julkaisee Federal Reserve, jonka odotetaan käynnistävän koronnostojen sarjan koronaelvytyksen jälkeen. Myös Englannin keskuspankilta odotetaan koronnostoa. Tarkempi Fed-ennakko on luvassa keskiviikkona.

EKP siirtyi taas skenaarioajatteluun

EKP:n torstain korkokokouksen yhteydessä päivitetyt talousennusteet tehtiin keskellä suurta epävarmuutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Keskuspankki siirtyi jälleen skenaarioajatteluun, kuten koronakriisissäkin, ja tarkemmat tiedot eri skenaarioita julkaistiin vasta perjantaina. Tiivistettynä skenaarioihin kuuluu perusskenaario, huonompi ja huonoin, eli perusskenaariota parempi vaihtoehto on pudonnut pois. Nykyisten tietojen valossa mielestäni perusskenaariota voi kuvailla samalla hyvinkin optimistiseksi, sillä siinä talouskasvuennuste tälle vuodelle on 3,7 % ja keskimääräinen inflaatio 5,1 %, eli talouskasvun pitäisi jatkua hyvinkin vahvana ja inflaation hidastua helmikuun alustavasta 5,8 %:n lukemasta vuoden mittaan. Skenaarion taustalla on oletus mm. vahvasta työmarkkinasta ja ajan mittaan helpottavista energiasokeista eli paljon on hyvää ennusteissa sisällä.

Negatiivisemmat skenaariot sisältävät pitkälti pakotteiden kiristymistä ja ulottumista myös energiasektoriin. Epäsuotuisa skenaario sisältää lisäpakotteita Venäjää vastaan johtaen joihinkin häiriöihin globaaleissa arvoketjuissa. Leikkaukset Venäjän kaasunvientiin puolestaan kasvattaisivat energiakustannuksia entisestään, mutta ne olisivat luonteeltaan väliaikaisia muiden energialähteiden paikatessa Venäjän osuutta. Geopoliittiset jännitteet kestäisivät perusskenaariota pidempään ja aiheuttaisivat häiriöitä pankkisektorilla. Tässä vaihtoehdossa talouskasvu olisi 1,2 %-yksikköä perusskenaariota alempana kuluvana vuonna. Huonoimmassa skenaariossa energiamarkkinan häiriöt olisivat pidempiä, rahoitusmarkkinalla nähtäisiin voimakkaampaa uudelleenhinnoittelua ja energiahintojen kallistumisesta seuraisi laajempia kerrannaisvaikutuksia, mikä leikkaisi talouskasvua 1,4 %-yksikköä verrattuna perusskenaarioon ja nostaisi inflaation yli 7 %:iin kuluvana vuonna.

Talouskasvu pysyy pinnalla

EKP:n laatimat vaihtoehtoskenaariot leikkaisivat talouskasvua, mutta niissäkin kasvu pysyisi selvästi pinnan päällä eikä eurotalouden taantumaa nähdä todennäköisenä. Suomen pankkikaan ei näe skenaarioissaan talouskasvun supistumista todennäköisenä, sillä sen ennustehaarukassa Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,5-2 %. Toivottavaa luonnollisesti olisi, että talouskasvu jatkuisi odotettuna, mutta riskitkin ovat korkealla. Toisaalta talouspoliittinen elvytys on taas keskustelupöydissä, ja antaisi toteutuessaan tukea taloudelle. Ilmassa on siis paljon avoimia kysymyksiä, ja vasta tulevien kuukausien talousluvut antavat osviittaa kriisin kehityskulusta eurotaloudessa.

Marianne Palmu