Euroalueen talouskasvunäkymä edelleen vahva
Euroalueen talouskasvu jatkoi vauhdittumistaan vuoden toisella kvartaalilla. Eurostatin eilen julkistamien tarkistettujen lukujen mukaan alueen talous kasvoi Q2:lla 0,6 % edellisestä kvartaalista ja 2,2 % vuodentakaisesta. Lukemat ovat rohkaisevan vahvoja ja vuositason lukemaa tarkistettiin alustavista luvuista ylöspäin (aik. 2,1 %). Talouskasvussa on laaja-alaista elpymistä paitsi jäsenmaittain, myös sektoreittain. Jäsenmaista etenkin suurtalouksien kasvuerot ovat supistuneet selvästi: kvartaalitasolla Saksan talous kasvoi Q2:lla 0,6 %, Ranskan 0,5 %, Italian 0,4 % ja Espanjan 0,9 %. Näin ollen Italiakin on vihdoin päässyt kasvuvauhtiin mukaan, ja kasvuvauhdit ovat reippaita esimerkiksi vuodentakaisiin verrattuna. Italian Q2’16-kvartaalikasvu jäi nimittäin 0,1 %:iin, kun se Espanjassa ylsi jo 0,8 %:iin. Italian massiivista velkavuorta silmällä pitäen kasvu onkin toivottavaa, tosin se ei vielä yksin ratkaise maan rakenteellisia ongelmia.
Jäsenmaiden välisten kasvuerojen tasoittuminen ja yleisesti laaja positiivinen kehitys antavat perusteita talouskasvun kestävyydelle ja jatkumiselle myös tulevina kvartaaleina, sillä alueen kasvu ei ole enää riippuvaista yksittäisistä talouksista. Toinen positiivinen merkki kasvun osalta on sen laajentuminen sektoreittain. Aikaisemmin kasvu on ollut vahvasti riippuvaista kotitalouksien kulutuksesta, mutta nyt se on laajentunut myös yrityksiin.
Erityisen hyvä uutinen on, etteivät kotitaloudet ole edelleenkään kiristämässä kukkaronnyörejään, vaan kuluttajaluottamus on edelleen vahvalla tasolla. Toisaalta edelleen alhainen öljyn hinta on lisännyt kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja toiminut kulutuksen siivittäjänä, vaikka palkkojen kasvu on ollut hidasta. Nyt kuluttajaluottamus on saanut rinnalleen myös vahvistuvat tasot teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindekseissä sekä nousseet kapasiteetin käyttöasteet, mitkä ovat merkkejä yrityssektorin elpymisestä.
Työmarkkina yhdistää kotitalouksien ja yritysten tunnelmat talouskehityksen osalta. Viimeisimmissä kyselyissä euroalueen yritykset ovat aikaisempaa optimistisempia uusien työntekijöiden palkkaamisen osalta ja joillain yrityksillä työvoiman saatavuus on jo noussut tuotantoa rajoittavaksi tekijäksi. Kotitalouksien osalta lisääntyneet työmahdollisuudet luovat perustaa kulutussuunnitelmien teolle, ja toisaalta työmarkkinan vahvistumisen pitäisi hiljalleen alkaa heijastua inflaatiolukemiin.
Euroalueen talouden tie kohti vakaata kasvua on ollut pitkä ja vaikea, mutta näkymät ovat positiivisia myös Q3:n ja Q4:n osalta. Toki alueella on riskinsä sekä sen ulkopuolella (geopoliittiset jännitteet, Kiinan velkaantuminen, euron vahvistuminen) että sen rajojen sisällä (mm. poliittisen polarisaation lisääntyminen). Toisaalta elvyttävä rahapolitiikka on luonut perustan kasvulle, eikä siihen ole nähtävissä merkittäviä muutoksia aivan lähiaikoina. Vahva talousluottamus yhdistettynä matalaan korkotasoon siivittänee alueen talouskasvun tänä vuonna yli kahteen prosenttiin.