Euroalueen talouslukujen elpymisestä heikon vuodenvaihteen jälkeen saatiin lisäviitteitä eilen, kun alueelta julkaistiin vähittäismyyntiluvut tammikuulta ja lopulliset ostopäällikköindeksin luvut helmikuulta. Vähittäismyyntiluvut kasvoivat kuukausitasolla reilusti joulukuun laskun jälkeen (+1,3 %, joulukuussa -1,4 %) ylittäen myös markkinaodotukset. Vuositasolla kasvua mitattiin 2,2 %. Luvut ovat jatkoa Saksan aikaisemmin julkaistuille luvuille, jotka näyttivät hyvin samansuuntaista kehitystä. Joulukuun pudotus oli Saksassa kova, pahin finanssikriisin jälkeen, mutta elpyminenkin alkuvuonna reipasta. Tämä on positiivista, sillä ulkomaankaupan ja investointien kasvun heikentyessä talouskasvu lepää kuluttajan harteilla, ja vähittäismyyntiluvut heijastelevat kuluttajien käyttäytymistä.

Myös lopulliset lukemat helmikuun ostopäällikköindekseistä olivat parempia kuin alustavat (tot. 51,9, alustava 51,4, tammikuussa 51,4). Indeksejä julkaisevan IHS Markitin mukaan lukemat heijastelevat Q1:lle 0,2 %:n talouskasvua edellisestä kvartaalista, eli Q4:n kaltaista kehitystä. Euroalueen talouskasvu on siis palaamassa normaaliin hitaamman kasvun tilaan parin vuoden spurtin jälkeen. Hidastuvan kasvun sivutuotteena tulee myös lasku hintapaineissa, sillä ostopäällikkökyselyssä hintojen nousupaineet tippuivat alimmilleen puoleentoista vuoteen. Euroopan keskuspankilla ei siis pitäisi olla kiirettä kiristää rahapolitiikkaansa nykyiseltä nollakorkojen tasolta.

Talousyllätykset ovat euroalueella kääntyneet viime viikkojen aikana hieman positiivisemmiksi heikon vuodenvaihteen jälkeen, mutta ovat Citigroupin indeksin mukaan edelleen negatiivisella puolella (negatiivisia yllätyksiä enemmän kuin positiivisia). Odotamme kasvun jatkuvan hitaalla vaihteella, mutta kuoppia on mahdollisesti luvassa tiellä, eli epävarmuuden vallitessa vaihtelut talousluvuissa ovat suuria.

Marianne Palmu