Juhannusviikko alkaa mollitunnelmissa: tuontitullit ja eurotalous varjostavat näkymää
Juhannusviikko alkoi markkinoilla mollivoittoisissa tunnelmissa, vaikka viime viikko oli Euroopan markkinoilla nousujohteinen johtuen EKP:n kyyhkymäisestä sävystä rahapolitiikan jatkon suhteen ja toisaalta myös Italia-huolten väistymisestä vaihteeksi taka-alalle markkinatunnelmissa. Uudet ongelmat odottivat jo kuitenkin Aasian avauksessa, sillä viime viikon lopulla USA:n ja Kiinan välinen tullinokittelu otti askeleen kohti konkretiaa uusien tuontitullien voimaantulon myötä.
Kiinan ja USA:n väliset kauppajännitteet näyttävät eskaloituneen jälleen nopealla tahdilla. USA:n presidentti Donald Trump ehti hädin tuskin palata hämmentämästä suhteita Kanadan edellisviikonloppuisesta G7-kokouksesta, kun huomion keskipisteeseen palasi jälleen USA:n ja Kiinan ”epäreilu” kauppataseen epäsuhta. Tämän seurauksena Valkoinen talo ilmoitti, että aikoo asettaa 25 %:n tuontitulleja noin 800:lle ”strategisesti tärkeälle” kiinalaistuotteelle. Tullit kohdistuvat arvoltaan 50 miljardiin dollariin Kiinan viennistä USA:han, ja niistä suurin osa tulisi voimaan heinäkuun 6. päivä, osa julkisen kommentointikierroksen jälkeen. Tullien piiriin kuuluu laaja skaala tuotteita aina kodinelektroniikasta autoihin.
Vastauksena USA:n tulleille Kiina vastasi viikonloppuna lisäävänsä omia tuontitulleja amerikkalaistuotteille, ja samaan hengenvetoon Kiinan kauppaministeriöstä varoitettiin, että aiemmin alustavasti sovitut myönnytykset ulkomaankauppaan eivät päde. Kiinan valtion virallinen uutistoimisto Xinhua uutisoi, että Kiinan asettamat tullit kohdistuisivat 659 tuotteeseen mukaan lukien mm. soijapavut ja autot. USA:n hallinto ehti vastaamaan olevansa valmis uusiin tulleihin, mikäli Kiina asettaa omansa, joten tämän perusteella kauppasodan eskaloitumista ei voi pitää poissuljettuna. Loppuviikolla ilmoitetuilla tulleilla on arvonsa puolesta pientä vaikutusta USA:n ja Kiinan väliseen kauppaan, sillä arvoltaan 50 miljardin dollarin tuontiin kohdistuvat tullit muodostavat kymmenesosan Kiinan kokonaisviennistä USA:han (oli 505 miljardia vuonna 2017). Kiinan ulkomaankauppaan uusien tullien vaikutus on kuitenkin toistaiseksi marginaalinen, sillä sen kokonaisvienti ulkomaille oli vuonna 2017 2 260 miljardia dollaria. Vaikka nykyisellään osuudet eivät ole hätkähdyttävän korkeita, tulevaisuus on suuri kysymysmerkki ja voi tuoda nykyisen tilanteen perusteella mukanaan yhä uusia tulleja. Pidämme tilannetta entistä huolestuttavampana, sillä protektionismin lisääntyminen vaikuttaa globaalien arvoketjujen kautta myös muihin USA:n ja Kiinan kanssa kauppaa käyviin maihin. Joka tapauksessa epävarmuus kauppapolitiikassa nousi jälleen uudelle tasolle loppuviikon tapahtumien myötä.
EKP laski euroalueen talousennustetta, Bundesbank heti perään Saksan
Protektionismin aiheuttama epävarmuus on ollut osaltaan myös euroalueen talouden odotettua heikomman alkuvuoden lähde. EKP joutui torstain kokouksessaan tarkistamaan euroalueen kuluvan vuoden talousennustetta alaspäin, ja heti sen perään Saksan keskuspankki Bundesbank laski 2018 ennustetta Saksan osalta kertaheitolla 0,5 %-yksiköllä 2,0 %:iin (ennuste oli joulukuussa 2,5 %). Protektionismin lisäksi keskuspankissa mainittiin Saksan heikentynyt kilpailukyky (nousseet työvoimakustannukset) ja muissa euromaissa (Italia) noussut poliittinen epävarmuus kasvuennusteen laskun perusteina.
Euroalueen suurimpana taloutena Saksa on samalla myös pitkälti alueen talouden suunnannäyttäjä. Saksa on jo pitkään ollut koko alueen kasvun veturina, joten käänne huonompaan heijastuu luonnollisesti koko euroalueen lukuihin. Kasvueuforia näyttää jääneen taakse ja ennustimme jo ennen EKP:n kokousta koko alueen kasvun jäävän kahden prosentin tuntumaan 2018. Torstaina julkaistaan kesäkuun alustavat ostopäällikköindeksit, ja samalla nähdään, pakkautuvatko kasvuodotukset yhä selvemmin loppuvuodelle vai jäikö alkuvuoden alamäki lyhytaikaiseksi notkahdukseksi. Italian poliittinen tilanne ja kauppapoliittiset jännitteet tulevat varmasti osaltaan heijastumaan ennusteisiin, joten riski laskun jatkumiselle on olemassa.