Heilunta jatkui osakemarkkinalla eilenkin, kun USA:n pääindeksit päätyivät lopulta jälleen jyrkähköön laskuun USA:ssa. Protektionismin uhka ei jätä rauhaan markkinoilla, vaikka uutiset Kiinan ja USA:n kauppaneuvotteluista antoivat laajaa tukea osakkeille maanantaina. Neuvottelut pitävät sisällään todennäköisesti useita kaupan rajoituksiin liittyviä seikkoja, joten niihin ei ole odotettavissa nopeaa ratkaisua. Uhka nopeasti eskaloituvasta ja täysmittaisesta kauppasodasta on hieman väistynyt, mutta etenkin USA:n hallinnon arvaamaton neuvottelutyyli pitänee osakemarkkinan varpaillaan lähitulevaisuudessakin.
Koska riskit kauppasodan eskaloitumisesta ovat edelleen olemassa, sen mahdollisia vaikutuksiakaan ei ole syytä vähätellä. Suurimpia riskinkantajia ovat maat, joiden kaupasta merkittävä osa kuuluu globaaleihin kaupan arvoketjuihin, sillä protektionismin lisääntyminen iskisi ensimmäisenä luonnollisesti kansainväliseen kauppaan. Kuten alla olevasta kuviosta on huomattavissa, Aasian maista arvoketjutarkastelussa kärjessä ovat mm. Etelä-Korea ja Singapore, Euroopan maista taas vahvat vientitaloudet Iso-Britannia, Ruotsi ja Saksa. Kuten kuviosta on huomattavissa, protektionismin lisääntyminen ja kauppasodan uhka aiheuttaisi arvoketjujen kautta merkittäviä vaikutuksia muillekin kuin kahdenvälisen kaupan osapuolille (tässä tapauksessa USA ja Kiina).
Etlan vuonna 2016 julkaiseman raportin mukaan Suomen viennistä merkittävä osa, ¾ on välituotteita, joten myös kotimaassa ollaan vahvasti osana kansainvälisiä arvoketjuja. Hieman yllättäväkin seikka raportissa on se, että tarkastellessa loppukysyntää Kiina ja USA nousevat tärkeimmiksi maiksi Suomen kansainvälisen vaihdannan kannalta. Samalla roolin korostuminen merkitsee sitä, että USA:n ja Kiinan talouskehityksellä on tärkeä rooli Suomen vientikehityksen ja sitä kautta talouskasvun kannalta, joten täälläkin on syytä seurata kauppaneuvotteluja tarkasti.
Lähde: Lombard Street Research
Libor-korot nousussa
Maailmankaupan jännitteet ovat herättäneet hermoilua osakemarkkinalla, jossa myös nousseet korot ovat herättäneet alkuvuonna päänvaivaa. Olemme kertoneet globaalisti kiristyneistä rahapolitiikkaodotuksista, jotka ovat heijastuneet velkakirjakorkoihin paitsi USA:ssa, myös Euroopassa. Pitkien korkojen nousu on viime viikkoina rauhoittunut, mutta taso on selvästi viime vuotta korkeammalla.
Lisäksi tilanne on kiristynyt rahamarkkinoilla, sillä dollarimääräisissä rahamarkkinasopimuksissa käytetty Libor-korko on ollut nousussa viime aikoina. Viimeksi pankkien välistä luottamusta kuvaava korko oli selvässä nousussa finanssikriisin aikoihin, tosin nyt nousua selittää osaltaan kiristynyt pankkien sääntely. Kehitys kuitenkin kuvaa sitä, että korkoympäristö on selvästi kiristynyt viime vuodesta, mikä heijastuu osaltaan myös mm. yritysrahoituksen saatavuuteen. Tämä puolestaan lisää herkkyyttä heilunnalle osakemarkkinalla.