Kiinan tuontitullit nostivat riskiprofiilia, Saksassa ei vielä vahvoja merkkejä inflaatiosta
Viime viikko oli kehittyneiden maiden osakemarkkinoilla nousuviikko, mutta pääindeksit painuivat jälleen rajuun laskuun eilen USA:n markkinalla. Kokonaisuudessaan vuoden ensimmäinen kvartaali ei ollut Euroopassakaan häävi, sillä Stoxx 600 painui vuoden alusta 4,7 % ja lasku oli pahinta kahteen vuoteen. Kauppasodan uhka ei väisty vieläkään ja lisäksi vahva euro (vuoden alusta +2,6 % dollaria vastaan) on heikentänyt eurooppalaisyhtiöiden vientikilpailukykyä etenkin Pohjois-Amerikan markkinalla.
Osakkeet eilen laskuun painoivat osaltaan Kiinan asettamat tuontitullit, jotka vastaavat arvoltaan 3 miljardin dollarin vientiä USA:sta. Tulleja nostettiin mm. sianlihalle, viinille ja tuoreille hedelmille ja ovat maksimissaan 25 % arvosta. Kiinan hallinnon virallisen sanomalehden People’s Dailyn mukaan tullit asetettiin tasapainottamaan häviötä, jota kiinalainen teollisuus kohtaa USA:n asettamien teräksen ja alumiinin tuontitullien vuoksi. Samalla eiliset tullit olivat todennäköisesti varoitus USA:lle, että Kiina on valmis lisätoimiin, mikäli USA asettaa kaavailemiaan lisätulleja mm. kiinalaisille teknologiahyödykkeille. Näistä tulleista odotetaan lisätietoja tällä viikolla. Arvoltaan Kiinan tullit kohdistuvat vain pieneen osaan amerikkalaishyödykkeitä, sillä USA:n kokonaisvienti Kiinaan oli yli 130 miljardia dollaria vuonna 2017.
Viime viikolla kauppasodan uhka hieman väistyi, kun markkinoille tuli tieto Kiinan ja USA:n välisistä kulissien takana käytävistä kauppaneuvotteluista. Eiliset tapahtumat kuitenkin osoittavat, että uhka on edelleen olemassa ja molemmat suurtaloudet ovat valmiita suojaamaan tarvittaessa teollisuuttaan kahdenvälisessä kaupassa. Nykyisillä tulleilla ei vielä ole merkittävää vaikutusta kauppalukuihin, mutta uusien tullienkin mahdollisuus on pidettävä mielessä.
Saksan inflaatioluvut eivät riitä muuttamaan korko-odotuksia
Saksan torstaina iltapäivällä julkaistut alustavat inflaatioluvut heijastivat piristymistä inflaatiossa, mutta edelleen maltillista kehitystä myös maaliskuussa. Kuluttajahinnat nousivat 0,4 % kuukauden takaisesta ja 1,6 % vuositasolla, missä oli selvä nousu helmikuun lukuihin. Eniten inflaatiota kiihdyttivät nousu ruuan ja palvelujen hinnoissa. Kokonaisuudessaan inflaatio kuitenkin on edelleen selvästi EKP:n tavoitteen alapuolella, mikä antaa keskuspankille tilaa jatkaa elvyttävää rahapolitiikkaansa. Torstaiset luvut jäivät niukasti odotuksista, mutta eivät riitä muuttamaan näkemystä EKP:n korkopolitiikan suunnasta.
Osaltaan tuontihintojen nousua ja samalla kokonaisinflaatiota ovat hidastaneet valuuttakurssivaikutukset: euro on noussut paitsi dollaria (vuodenvaihteesta n. +3 %), myös muita keskeisiä valuuttaparejaan vastaan ja samalla painanut euroalueen tuontihintoja. Kuten alla olevasta kuviosta on huomattavissa, tuontihinnat kulkevat lähes täysin vastakkaisiin suuntiin kauppapainotetun valuuttakurssin kanssa. Toisaalta vahva euro on painanut euroalueen vientiyritysten kilpailukykyä erityisesti USA:n markkinoilla ja aiheuttanut samalla painetta tulosnäkymille.
Paine euron vahvistumiselle kasvaa sitä mukaa, kun käänne EKP:n rahapolitiikassa lähenee ja keskuspankki alkaa viestinnässään hiljalleen painottamaan korkopolitiikkaa. Pidämme ennallaan näkemyksemme, jonka mukaan keskuspankin velkakirjaostot loppuvat tämän vuoden aikana ja ensimmäinen koronnosto nähdään vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Rahapolitiikka on kuitenkin edelleen vahvasti elvyttävää.