Kuukauden makrokuvioissa käydään läpi keskeisiä viime aikoina esiin nousseita muutoksia makroympäristössä. Kokonaisuudessaan usko talouskasvun jatkumiseen on edelleen vahvaa sekä kehittyvissä että kehittyneissä talouksissa, ja suurten ennustelaitosten katsauksissa USA sekä euroalue olisivat edelleen vahvoja kasvun rakentajia. Keskimäärin globaaleissa talousennusteissa uskotaan maailmantalouden kasvun olevan tänä ja ensi vuonna vähintään viime vuoden tasolla. USA:n veroelvytyksen odotetaan tuovan vielä viimeisen hännän jo vuosikausia kestäneeseen talouden noususuhdanteeseen. Euroalueella puolestaan kasvulle edelleen tukea antaa mm. elvyttävä rahapolitiikka.
Talouden ”pehmeissä” indikaattoreissa, kuten ostopäällikköindekseissä ja luottamusluvuissa on etenkin euroalueella nähty Q1:llä selvä muutos heikompaan suuntaan. USA:ssa luvut ovat olleet odotuksiin nähden vaihtelevia ja lasku ei ole ollut yhtä nopeaa kuin Atlantin tällä puolen. Euroalueen talousluottamus on edelleen takavuosiin nähden erittäin vahvalla tasolla, mutta laskuun jatkuessa myös riskit talousennusteiden tarkistuksille kasvavat. Tämä varjostaa hieman kuluvan vuoden kasvunäkymää ja vasta tulevien kuukausien reaalitalouden lukujen myötä saadaan vahvistusta sille, onko käänne jo havaittavissa esimerkiksi yritysten toimintaympäristöissä.
Etenkin vuodentakaiseen nähden vahva euro on tuonut omat ongelmansa yritysten toimintaympäristöön, samoin yhä useampi yritys euroalueella on raportoinut viivästyksistä toimitusketjuissa ja kasvaneista kustannuspaineista. Toisaalta työllisyys on kehittynyt edelleen positiiviseen suuntaan ja investoinnit kääntyneet kasvuun, mikä kertoo kaksijakoisesta kuvasta eurotaloudessa. Joka tapauksessa epävarmuus vuodenvaihteen talousnäkymiin nähden on selvästi lisääntynyt, ja oman osansa siihen ovat tuoneet poliittiset epävarmuustekijät (Kiinan ja USA:n tullinokittelu).
Suomen talous pääsi mukaan muun Euroopan talouskehitykseen jälkijunassa, mutta on ottanut etumatkaa ripeästi kiinni erityisesti viime vuoden aikana. Inderesin keskeisistä talousluottamusluvuista koottu ja talouden käänteitä ennakoimaan pyrkivä suhdanneindikaattori on käyttäytynyt pitkälti euroalueen indikaattorien tavoin alkuvuonna: näkyvissä on ollut lievä käänne erittäin vahvoilta tasoilta mutta edelleen luottamus on korkealla. Tosin mikäli korkoympäristö hiljalleen euroalueellakin kiristyy ja epävarmuuden aika pitkittyy, on hyvin vaikea nähdä, että uusia huippuja tullaan enää saavuttamaan. Lisäksi riskit ovat kasvaneet etenkin ensi vuoden kehityksen osalta.
Suomen teollisuustuotanto ollut laskussa alkuvuonna
Yhtenä esimerkkinä notkahduksesta Suomen viimeaikaisessa suhdannekehityksessä ovat eilen Tilastokeskuksen julkistamat luvut teollisuustuotannosta ja teollisuuden uusissa tilauksissa. Lukujen mukaan teollisuustuotanto supistui helmikuussa toista kuukautta peräkkäin kuukausitasolla (-1,2 %), mutta vuodentakaisesta kasvua kertyi edelleen 3,4 %. Teollisuustuotannon luvut kertovat viime vuoden lopun erittäin vahvasta kysyntätilanteesta, johon alkuvuoden aikana on tullut tasaantumista.
Huolestuttavampi merkki olisi, jos tuotannon luvut kääntyisivät laskuun sekä kuukausi- että vuositasolla, mikä kertoisi mahdollisesti pysyvämmästä käänteestä tuotannossa. Tuotannon kolmen kuukauden liukuva keskiarvo indikoi kuitenkin edelleen kasvua, joten pikemminkin kyse näyttää olevan kasvun tasoittumisesta. Tästä kertoo myös kasvun jatkuminen teollisuuden uusissa tilauksissa (tammi-helmikuussa +6,6 % vuodentakaisesta).
Miksi olennaista sijoittajan kannalta?
Sijoittajan kannalta olennaista on, että reaalitaloudessa ei kasvavista riskeistä (poliittiset riskit, valuuttariskit, korkoriskit) huolimatta ole nähty vielä selvää muutosta huonompaan suuntaan. Tosin lasku luottamusindikaattoreissa antaa aihetta entistä tarkempaan tarkkailuun sillä pitää muistaa, että pörssiyhtiöiden tuloskasvun jatkuminen tarvitsee taakseen myös vahvan talousympäristön.