Diskonttauskorko ja oman pääoman kustannus DCF-laskelmissanne
Kysymys
Hei, Millä tavalla korjaatte DCF-laskelmissa esitetyn oman pääoman kustannuksen varsinaiseen diskonttauskorkoon jota laskelmissane käytätte? Vertailtuani useampaa laajaa raporttia, huomaan että oman pääoman kustannus ei kuitenkaan ole se diskonttauskorko, jolla kyseiset vapaat kassavirrat aina saadaan. Videossanne (https://www.inderes.fi/fi/dcf-malli-ala-tee-tata-kotona) annetaan ymmärtää, että juuri tämä oman pääoman kustannus on käytetty diskonttauskorko, mutta esimerkiksi jo tässä videossa käytettäessä kyseistä oman pääoman kustannusta (7,3%) diskonttauskorkona, ei diskontatut vapaat kassavirrat täsmää taulukossa esiintyviin. Esimerkiksi videossa ensimmäisen vuoden kassavirran estimaatin (2017) diskonttauskorko on 1,3% (7,7/7,6) ja samoin jatkaen diskonttausta on seuraavan vuoden lukeman saadakseen käytetty diskonttauskorko 4,6% ((9,3/8,5)^0,5)). Olettaen kuitenkin että suuremman prosentin diskonttaus alkaa vuodesta 2018, on silloin diskonttauskorko 9,4% (9,3/8,5) jotta saadaan taulukossa esiintyvä diskontattu vapaa kassavirta. Millä tavalla siis korjaatte oman pääoman kustannusta, joka määrittää laskelmissa käytetyn diskonttauskoron? Eli millä kaavalla oman pääoman kustannus teillä muutetaan käytetyksi diskonttauskoroksi r DCF kaavassa: DCF = CF1/(1+r) + CF2/(1+r)^2 + .... + CFn/(1+r)^n ?
Vastaus
Kiitokset kysymyksestä!
Tässä lienee taustalla jonkinlainen väärinkäsitys. Käyttämämme DCF-laskelmamme on niin sanottu FCFF-kassavirtamalli (Free Cash Flow to Firm) eli arvonmääritys perustuu yrityksen sekä oman että vieraan pääoman ehtoisille sijoittajille tuottamiin kassavirtoihin. Tämän takia laskelman antamasta kassavirtojen nykyarvosta vähennetään nettovelat ja muut vastaavat erät, jotka eivät kuulu osakkeenomistajille.
FCFF-laskelmassa pääomakustannuksena eli diskonttaustekijänä käytetään keskimääräistä pääoman kustannusta WACC (Weighted Average Cost of Capital). WACC on yleensä matalampi kuin oman pääoman kustannus, koska vieraan pääoman tuottovaatimus on lähtökohtaisesti omaa pääomaa matalampi. WACC huomioi myös yhtiön pääomarakenteen ja liiketoimintamallin mahdollisuudet käyttää (edullista) vierasta pääomaa. Kassavirtaperusteinen arvonmääritys voidaan tehdä toki myös niin sanotun FCFE-mallin (Free Cash Flow to Equity) avulla, jossa yrityksen arvo määritetään suoraan yrityksen osakkeenomistajille tuottamien kassavirtojen avulla. FCFE-mallissa diskonttaustekijänä käytetään juurikin mainitsemaasi oman pääoman kustannusta.
Tuosta loppuosasta kysymyksestäsi en välttämättä saanut kiinni, mutta todetaan, että diskonttauskorko on kyllä koko ajan WACC. Meidän DCF -malli huomioi ajan myös tarkemmin kuin vuosina, eli diskonttaustekijään vaikuttaa aika päivätasolla. Ehkä se selittää tuon ensimmäisen vuoden eron? Diskonttaustekijän kaava on seuraava:
=1/(1+WACC)^(aika päiväerona konvertoituna vuosiin) ja tämä lasketaan jokaiselle vuodelle erikseen. Aika ei ole siis tarkalleen 1 muulloin kuin uuden vuoden päivänä.
Videolla Mikael esitti diskonttaustekijänä ainakin aluksi ihan oikein WACC:in, mutta voi hyvin olla, että jossain vaiheessa termit menivät sekaisin. Pahoittelut, jos video oli harhaanjohtava. Syytetään tästä yhdessä Verneriä :D
Toivottavasti pääset näillä selvennyksinä eteenpäin,
Juha