Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään

Eurooppa ja MMT

Inderes Q&A 30.03.2021 8:10

Jos EU olisi puhdas liittovaltio, jossa eri maat olisivat osavaltioita (vertaa USA) olisiko silloin helpompi toteuttaa MMT:tä euroalueella ? Olisiko euroopan liittovaltio kilpailukykyisempi kansainvälisillä markkinoilla ? Mitä kaupan kilpailuetuja euroopan liittovaltiolla saavutettaisiin USA:han ja Kiinaan nähden ?

Inderesin kommentti 

Moikka, 

ja kiitos kysymyksestä! Käsittelin euroalueen "epäoptimaalisuutta" Mikä ihmeen MMT? -sarjan kolmannessa osassa (seuraavassa poimintoja tekstistä) ja mainitsin siinä, että euroalue on MMT-kirjallisuudessa mainittu ”optimaalisena” valuutta-alueena. Optimaalinen ironisesti heittomerkeissä siksi, että eurojärjestelmässä on tehty MMT:n kannalta kaikki väärin. Heti ensimmäinen virhe oli, että valuutta-alue luotiin poliittisin päätöksin, eli siten että otettiin käyttöön yhteinen rahapolitiikka ja yhteinen valuutta, mutta säilytettiin oma talouspolitiikka kussakin jäsenmaassa. Tätä perustellaan sillä, että euroa käyttöön otettaessa uskottiin, että optimaalinen valuutta-alue voidaan saavuttaa, kun rahapoliittinen yhdentyminen ja työvoiman sekä pääoman vapaat liikkeet johtavat lopulta talouksien yhdentymiseen. Kuten hyvin tiedämme, tätä ei ole tapahtunut.

MMT:n puolustajien mukaan EKP on ollut turhankin itsenäinen takavuosina ja osaltaan estänyt hallituksia tekemästä työllisyyteen ja kasvuun tähtäävää talouspolitiikkaa (esimerkkinä velkakriisi, jolloin vyötä lähinnä kiristettiin). Euroalueen yhteinen valtiovarainministeriö keskuspankin rinnalla olisi toteuttanut tätä tehtävää paremmin. Heikon kotimaan kysynnän vuoksi jäsenmaiden kasvu on ollut entistä vahvemmin riippuvaista ulkomarkkinoista. Koska euroalueen sisällä valuuttakurssi on kiinteä, kilpailukyvyn lisääminen on onnistunut ainoastaan hintatasoa laskemalla (mm. palkat), mikä on lamauttanut taloutta entisestään. Lisäksi yhteinen valuutta on eriarvoistanut kilpailukykyä euroalueen ulkopuolelle: on selvä, että nykymuodossaan euron ulkoinen kurssi on ollut vuosikausia vaihtotaseen ylijäämää pyörittäneelle Saksalle alhainen ja toisaalta esimerkiksi kituliaan talouskasvun ja korkeiden velkatasojen Italialle liian korkea. MMT:n oppien mukaan EKP:n tehoton rahapolitiikka ja hallitusten ”talouspoliittinen vastuullisuus” ovat luoneet talouteen stagnaation, eli hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation kauden.

Eli kyllä, MMT:tä olisi tämän mukaan helpompi toteuttaa liittovaltiossa, jossa jäsenmaita valvoo yhteinen valtiovarainministeriö. Haasteena kuitenkin on se, kuinka saada jäsenmaat "samalle viivalle", jotta olisimme lähempänä optimaalista talousaluetta. Lisäksi on hyvin vaikea erotella sitä, mitkä euroalueen ongelmista johtuvat instituutioista ja mitkä ovat puhtaasti rakenteellisia ja talouskasvua hidastavia tekijöitä (ikääntyvä väestö, heikentyvä tuottavuus). Vielä vaikeampaa on arvioida sitä, missä olisimme, jos rahaliitto olisi rakennettu MMT:n periaattein ”oikein” yhteisellä talous- ja rahapolitiikalla, tai jos se olisi jäänyt kokonaan rakentamatta. Vastauksia näihin aiheisiin on yhtä paljon kuin niihin perehtyneitä asiantuntijoita. 

Mitä kansainväliseen kilpailukykyyn tulee, siinä vaikuttavat muutkin asiat kuin taustalla toimivat instituutiot. Kilpailuetujen saavuttamisessa kyse on myös tuotteiden/palvelujen laadusta ja uusista innovaatioista, joihin pitkässä juoksussa päästään panostamalla t&k-investointeihin ja luomalla yrityksille suotuisa toimintaympäristö. Tätä voitaisiin edistää jo nyt sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

Hyvää talouskevättä,

terveisin Marianne