Kertaluonteiset erät arvonmäärityksessä
Kysymys
Miten otatte huomioon DCF-laskennassa yritysten tulosraporteissa yhä yleistyvät ns. kertaerät? Yrityksillä (mm. Nokia, Metso, Tieto) on omia periaatteitta siitä, itkä erät ilmoitetaan ko.tuloskohdassa, esim. tehostamistoimien kustannukset, arvonalentumiset(pysyvät), ykisttäiset suuret vahinkotapahtumat yms. Osa näistä toistuu aika ajoin, jolloin niiden kertaluonteisuus on kyseenalaista, ja useilla niillä on myös kassavaikutuksia.
Vastaus
Hei,
Kertaerät pyritään aina mahdollisuuksien mukaan huomioimaan ja jaottelemaan ne kassavirtavaikutteisiin ja ei-kassavirtavaikutteisiin eriin. Kassavirtavaikutteiset kertaerät, kuten esimerkiksi uudelleenjärjestelykulut, huomioidaan kassavirtalaskelmassa jo liikevoitossa. Ei-kassavirtavaikutteisista eristä mainitsemasi arvonalentumiset huomioidaan DCF-laskelmassa puolestaan palauttamalla ne takaisin liikevoittoon. Osa yhtiöistä raportoi toistuvasti kertaluonteisista kuluista ja joissain tapauksissa voidaan perustellusti kysyä, ovatko vuosittaiset kertakulut enää oikeasti kertaluonteisisia vai osa jatkuvaa liiketoimintaa. Vaikka kertakulut ovat joidenkin yhtiöiden kohdalla enemmän sääntö kuin poikkeus, on kertaerien ennustaminen pidemmälle tulevaisuuteen suhteellisen haastavaa. Yleensä siis mahdollisia kertaeriä ennustetaan tarkemmin kuluvan ja lähivuosien osalta ja pidemmällä aikavälillä niiden odotetaan jossain vaiheessa loppuvan.
Tulevaisuuden ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta ja kertaerät eivät ole tässä poikkeus. On myös hyvä muistaa, että DCF-arvonmääritys on hyvin herkkä jo pienillekkin parametrimuutoksille (esim. tuottovaatimus ja terminaalikasvu). Tästä syystä arvonmääritystä pohjataan meillä hyvin harvoin vain pelkkään DCF-laskelmaan ja sitä monesti lähinnä vain eräänlaisena ”sanity-checkinä” (anteeksi finglish) ja muiden arvonmääritysmenetelmien tukena.
Terveisin,
Matias