Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Koronavirus ja Q2-tulokset

Inderes Q&A 09.06.2020 14:54

Moi! Olen tässä jonkin verran pohtinut hinnoitellaanko yritysten (keskimäärin) todella huonoja Q2-odotuksia vielä kursseihin? Maaliskuussahan kurssit romahtivat kymmeniä prosentteja koronapaniikin iskiessä markkinoille. Romahdus oli kuitenkin nopea ja useiden yritysten kurssit ovat jo lähes palautuneet koronaa edeltäville tasoille (pl. alat joita nykytilanne edelleenkin pahasti rokottaa, kuten matkailu). Muutama pointti / kysymys:

1. Talouden laajamittaiset sulkutoimet ovat aiheuttaneet sen, että yritysten liiketoiminnat ovat ottaneet takapakkia ja virus edelleenkin vaikuttaa yritysten toimintaan. Tämä on varmasti jo markkinoiden tiedossa. Onko rohkeaa olettaa, etteivät (ainakaan odotustenmukaiset) Q2-tulokset kuitenkaan enää merkittävästi heilauta kursseja?

2. Keskuspankkielvytyksellä on ollut suuri rooli markkinaluottamksen palautumiseen ja sitä kauttakurssien nousuun. Viimeaikainen osakeralli on kuitenkin pitkälti ollut myös optimismia tulevasta, eli uskotaan että taloudet avautuvat ilman viivästyksiä ja yritysten tulokset pääsevät taas kasvu-uralle eikä uutta korona-aaltoa tule

3. Jos Q2-tulokset heiluttavat kursseja,voivatko ne olla enemmän tyyliä 'kurssi nousee koska tulos oli huono mutta kuitenkin parempi kuin oletettiin' Tai 'kurssi laskee koska tulos oli odotuksiakin huonompi'

4. Useat yritykset ovat vetäneet koko loppuvuoden ohjeistuksensa pois epävarmuuden vuoksi Kiitos! t. Tavissijoittaja

Inderesin kommentti 

1. Talouden laajamittaiset sulkutoimet ovat aiheuttaneet sen, että yritysten liiketoiminnat ovat ottaneet takapakkia ja virus edelleenkin vaikuttaa yritysten toimintaan. Tämä on varmasti jo markkinoiden tiedossa. Onko rohkeaa olettaa, etteivät (ainakaan odotustenmukaiset) Q2-tulokset kuitenkaan enää merkittävästi heilauta kursseja?

Lähtökohtaisesti odotuksien mukaisten tuloksien ei pitäisi heiluttaa kursseja merkittävästi. Toki kannattaa huomioida, etteivät konsensusodotukset tai esimerkiksi Inderesin ennusteet välttämättä heijastele täysin markkinoiden odotuksia. Lisäksi Q2-raportit tuovat mukanaan paljon muutakin mielenkiintoista informaatiota, kuin toteutuneet tulokset. Erityisesti vallitsevassa epävarmassa tilanteessa näkymillä on todennäköisesti suurempi merkitys osakekurssiin. Lisäksi esimerkiksi rahoitustilanteen merkittävä ja yllättävä heikentyminen voisi aiheuttaa voimakkaita kurssireaktioita.

 

2. Keskuspankkielvytyksellä on ollut suuri rooli markkinaluottamuksen palautumiseen ja sitä kautta kurssien nousuun. Viimeaikainen osakeralli on kuitenkin pitkälti ollut myös optimismia tulevasta, eli uskotaan että taloudet avautuvat ilman viivästyksiä ja yritysten tulokset pääsevät taas kasvu-uralle eikä uutta korona-aaltoa tule?

Keskuspankkien elvytyksellä on ollut valtava vaikutus myös likviditeettiin, joka ajaa lyhyellä aikavälillä osakekursseja. Eli kärjistäen markkinoille on ohjattu valtavat määrät uutta rahaa, joka etsii sijoituskohteita. Sijoituskohteiden määrä ei ole kuitenkaan kasvanut yhtä voimakkaasti, vaikka esimerkiksi valtioiden velat ovat kasvaneet voimakkaasti. Osakemarkkinat ovat kuin mikä tahansa markkina, eli jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinnoilla (osakekursseilla) on tapana nousta. Keskuspankkielvytyksen rooli ei siis rajoitu ainoastaan luottamukseen, mikä toki on erittäin tärkeää.

Samalla markkinat hinnoittelevat näkemykseni mukaan myös suhteellisen nopeaa, ns. V:n muotoista elpymistä taloudessa ja yrityksien tuloksissa. Jos merkittäviä viivästyksiä tulisi tai nopea elpyminen alkaisi vaikuttaa selvästi aiempaa epätodennäköiseltä, tämä aiheuttaisi painetta osakekursseihin. Näiden yleisluontoisien kommenttien lisäksi yhtiökohtaiset erot tulevat todennäköisesti olemaan suuria.

Koronapandemian toinen aalto on jo käynnissä monessa paikassa, mutta ainakaan toistaiseksi tämä ei ole markkinaa oleellisesti huolestuttanut. Joskus on vitsailtu, että markkinat voivat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, ja pääteema on ollut viime aikoina talouden avautuminen massiivisen elvytyksen tukemana. Tilanne voi toki muuttua nopeasti sentimentin mukana, mutta todennäköisesti markkinat luottavat tällä hetkellä seuraaviin tekijöihin: 1) koronapandemian toinen aalto on ensisijaisesti terveydellinen ongelma, eikä tule enää aiheuttamaan laajamittaisia taloudellista aktiviteettia haittaavia toimia; ja 2) jos toinen aalto aiheuttaa merkittäviä talousongelmia, keskuspankit ja valtiot elvyttävät lisää. Toisaalta markkinat voivat myös yksinkertaisesti arvioida nämä riskit väärin. Sitäkin sattuu.   

 

3. Jos Q2-tulokset heiluttavat kursseja, voivatko ne olla enemmän tyyliä 'kurssi nousee koska tulos oli huono mutta kuitenkin parempi kuin oletettiin' Tai 'kurssi laskee koska tulos oli odotuksiakin huonompi'

Näin osakemarkkinat toimivat lähtökohtaisesti aina. Tuloksia verrataan markkinoiden odotuksiin, joita heijastelevat konsensusennusteet. Absoluuttista tasoa tärkeämpää on se, miten tulos poikkeaa odotuksista, jotka markkinat ovat oletettavasti hinnoitelleet jo sisään osakekurssiin. Toisaalta korostan vielä uudelleen, että suurempi merkitys on yleensä näkymillä. Paras tapa hahmotella kurssireaktiota ainakin normaalitilanteessa on konsensusennusteiden todennäköinen muutos: jos esimerkiksi seuraavan 12-kuukauden konsensus EPS-ennuste nousee 10 %, yleensä paras arvaus kurssireaktiolle on 10 %. Tämä on toki raju yksinkertaistus, koska liikkuvia osia on paljon, mutta markkinat katsovat lähtökohtaisesti eteenpäin.

 

4. Useat yritykset ovat vetäneet koko loppuvuoden ohjeistuksensa pois epävarmuuden vuoksi

Kyllä, merkittävä osa Helsingin pörssin yhtiöistä on tällä hetkellä ilman ohjeistusta. Tämä nostaa epävarmuutta merkittävästi, ja onkin todennäköistä, että näemme merkittäviä tulosyllätyksiä molempiin suuntiin. Jos yhtiöllä ei ole kykyä ennustaa omaa tuloskehitystään kaikesta heillä olevasta informaatiosta huolimatta, ulkopuolelta arvioita on vielä paljon vaikeampi tehdä.

Q2-raporttien mielenkiintoisin osa onkin ohjeistus, jos yhtiö antaa konkreettisen ohjeistuksen koko vuodelle 2020. Heinä-elokuussa yhtiöllä on toivottavasti riittävä näkyvyys ohjeistuksien tai ainakin suhteellisen konkreettisien näkymien antamiseen, minkä jälkeen sijoittajat ja analyytikot pystyvät paremmin arvioimaan tulevaisuuden tuloskehitystä. Näkyvyyteen vaikuttaa merkittävästi se, miten pitkälle talouden avaaminen on edennyt tuloskauden alkuun mennessä ja minkälainen uhka uusiin toimiin (esimerkiksi edellä mainittu toinen aalto) liittyy. Toivottavasti suuri osa yhtiöistä pystyisi kuitenkin antamaan ohjeistuksen ainakin tietyillä oletuksilla, mikä voisi parantaa näkyvyyttä jo merkittävästi.  

Terveisin,

Juha