Miten pelata puolustuspeliä?
Kysymys
Usein kuulee sijoittajien puhuvan puolustuspelin pelaamisesta. Miten tällaista strategiaa käytännössä sitten toteutetaan? Mitkä alat tai firmat sopivat puolustuspelin pelaamiseen ja miksi?
Vastaus
Hyvä, mutta hankala kysymys!
Puolustuspeli sijoittamisessa tarkoittanee kaikille hieman eri asioita. Tarkempi määrittely liittyneekin kunkin omaan sijoitussuunnitelmaan. Jos sijoittajalla on esimerkiksi normaalisti 80 %:n osakepaino, puolustusasemassa osakepaino voisi olla vaikka 50-60 %. Toiset voivat taas periaatteessa mennä ääritilanteessa 0 %:n osakepainoon tai jopa myydä osakkeita lyhyeksi, mikä olisi mielestäni äärimmäisen aggressiivista ”puolustamista”. Toisin sanoen: ei tähän ole mitään selkeää määritelmää. Yleisesti voidaan kuitenkin varmaan todeta, että tavalla tai toisella sijoittajat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan osakemarkkinoiden yleisestä kehityksestä oletettavasti heidän odottaessaan hankalampia aikoja.
Yksinkertaisin tapa tähän on laskea osakepainoa myymällä tai keventämällä sijoittajan mielestä kalliita osakkeita omasta salkusta. Näin sijoittajalla ei ole kaikki kiinni osakemarkkinoilla, ja hän pystyy oletettavasti pitämään paremmin hermonsa kurissa mahdollisessa laskumarkkinassa. Tällöin käteiselle pystyy ostamaan osakkeita houkuttelevilla hinnoilla myöhemmin. Yksinkertaista, mutta valitettavasti osakemarkkinoiden ajoittaminen on äärimmäisen vaikeaa ja riskinä on, että osakkeet puskevat vain ylöspäin. Pahimmillaan huipulla sijoittaja toteaa aiemman varovaisuutensa virheeksi, ja palaa markkinalle pahimpaan aikaan. Rajuja liikkeitä kannattaa tämän takia välttää, ja mieluummin noudattaa selkeää kylmäpäistä suunnitelmaa.
Sitten on tietysti myös hieman sivistyneempiä ratkaisuja, joilla voi pienentää osakemarkkinariskiä myymättä yksittäisiä osakkeita. Periaatteessa sijoittaja voi esimerkiksi myydä lyhyeksi (relevantteja) osakeindeksejä johdannaisilla samalla pitäen kiinni omasta osakesalkustaan. Silloin markkinariski pienenee indeksishorttien kautta, mutta osakevalinnoissa on parempi olla oikeassa - jos valinnat kehittyvät yleistä markkinaa heikommin, strategia tuo vain lunta tupaan. En suosittele tätä, ellet ole ihan varma mitä olet tekemässä. Toistan, 100 %:in varma.
Yleensä puolustuspeliksi lasketaan myös siirtyminen defensiivisempiin yhtiöihin, jotka ovat vähemmän riippuvaisia talouskehityksestä. Tällä hetkellä tämä on kuitenkin ongelmallinen strategia, sillä defensiiviset yhtiöt ovat olleet markkinan suosikkeja jo pitkään. Helsingin pörssissä tästä selkein esimerkki on mielestäni Elisa, jonka liiketoiminta on äärimmäisen vakaata. Tätä kautta yhtiön osaketta on mielestäni alettu hinnoittelemaan enemmän velkakirjana kuin osakkeena, ja samalla arvostustaso on noussut pilviin. Nykyisessä arvostuksessa on siis merkittävästi laskuvaraa, jos tämä hinnoitteluasetelma muuttuisi, ja liiketoiminnan defensiivisyys välttämättä riittäisi puolustuksen pitävyyteen. Samankaltainen tilanne on myös monissa muissa defensiivisissä yhtiöissä kuten Kesko, Kone (pl. Thyssen -spekulaatio, joka on nyt purkautumassa), Orion tai pienistä yhtiöistä vaikkapa Revenio ja Talenom. Helppoa suojautuminen ei ole siis tätäkään kautta, mutta laadukkaissa yhtiöissä toki liiketoiminta rullaisi heikommassakin taloustilanteessa.
Normaalisti puolustuspeliin soveltuisivat parhaiten defensiiviset toimialat vakailla kassavirroilla ja mielellään korkeilla osinkotuotoilla. Korkea osinkotuotto-% toisi sijoittajille tietyn pohjatuoton, joka olisi irrallaan osakemarkkinoiden mielialan vaihteluista. Perinteisesti tämän kaltaisia toimialoja ovat olleet talouden sykleistä riippumattomat suuret ja vakaat terveydenhoito- ja lääkeyhtiöt (Hoivatilat olisi hyvä esimerkki, Terveystalo sopii kuvaan, Orionin ja Revenion jo mainitsin), perushyödykkeiden tarjoajat kuin Fortum (sähkö ja lämpö, Uniper toi tähän merkittävästi lisäriskiä), kiinteistöyhtiöt (yleensä vakaa omaisuuslaji mutta nyt täälläkin tuottovaatimukset matalia), Helsingin pörssissä tilitoimistotoimiala (Talenom ja Aallon), ruokakaupat- ja halpa kaupat (Kesko ja Tokmanni), vakuutusliiketoiminta (osittain sijoitustuottojen kautta syklinen mutta silti vakaa, Suomessa Sampo) sekä tietysti operaattorit (Elisa ja Telia). Lisäksi on vielä yhtiöitä kuten Kone, jolla on vakaa asema, hyvät megatrendit, suuri osa liikevaihdosta tulee vakaista palveluista ja laitepuolella on pitkä tilauskanta. Ongelmana näissä yhtiössä on se, että defensiivisyys on ollut jo vuosia arvossaan, eikä täältä juuri alhaisia kertoimia löydy. Toki laadukas ja jatkuvasti omistaja-arvoa luova yhtiö voi olla hyvä puolustuksessa pitkällä aikavälillä, koska yhtiön arvo todennäköisesti kasvaa osakemarkkinoiden heilutteleman hinnan kehityksestä huolimatta.
Lopulta oikea vastaus riippuu kunkin omasta sijoitusstrategiasta ja siitä, pyrkiikö yleensäkään ajoittamaan markkinaa. Itse välttäisin suuria liikkeitä, mutta varmistaisin, etten ota liikaa osakeriskiä. Erityisesti velkavivun käyttäminen osakemarkkinoiden laskussa voi olla turmiollista. Mieluummin sitä tietysti katselisi laskua merkittävällä käteispositiolla. Tärkeintä on lopulta, että pysyy kaikissa skenaarioissa pitkässä pelissä mukana!
Pitkä vastausta lyhyeen kysymykseen, mutta toivottavasti sait tästä pohdittavaa.
Juha