Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.
Etsi
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään

Miten saada aikaan hyperinflaatio?

Inderes Q&A 19.06.2019 12:19

Hei Venezuela on päässyt otsikoihin hyperinflaation takia. Euroopan unionin alueella inflaatio on alle 2-%. Miten on yleensä mahdollista saada aikaan hyperinflaatio tyyppinen tilanne? Voisitteko selittää rautalangasta vääntäen tyypillisen tapahtumaketjun selityksineen hyperinflaation syntymiseen. Mitä kaikkea pitää "tehdä väärin" tai mitkä tapahtumat/asiat taloudessa pienentävät ja suurentavat inflaation määrää yleensä? Hyvää alkanutta kesää teillekkin.

(otsikkoa muokattu)

Inderesin kommentti 

Hei,

Kerrataan ensimmäisenä, mitä hyperinflaatio tarkoittaa. Tarkkaa määritelmää ja raja-arvoa missä inflaation (kts. Sijoituskoulun artikkeli mitä inflaatio on täältä) ja hyperinflaation raja kulkee ei ole, mutta yli 50 % inflaatiota per kuukausi voi pitää jo hyperinflaation alkuna. Hyperinflaation kyllä tuntee omassa lompakossaan, sillä raha menettää käytännössä kokonaan arvonsa.

Hyperinflaatio voi syntyä, kun rahan määrä ja sen kiertonopeus kasvavat taloudessa huomattavasti nopeammin, mitä vastaava tuotettu tavaroiden ja palveluiden määrä. Hyperinflaation vallitessa kaikki haluavat päästä rahoistaan mahdollisimman nopeasti eroon (koska rahalla ei ole pian mitään arvoa eli ostovoimaa), ja ostaa tilalle fyysisiä hyödykkeitä ja omaisuusluokkia. Yleensä hinnoista puhuessa ei käytetä enää oman maan/valuutta-alueen valuuttaa, vaan jotain muuta vakaata valuuttaa, kuten dollaria tai mitä vaan vakaampaa arvon mittaa.

”Miten on yleensä mahdollista saada aikaan hyperinflaatio tyyppinen tilanne?

Hyperinflaatio liittyy yleensä yhteiskunnalliseen kriisiin, poikkeustiloihin, shokkiin tai sotiin. Jos katsoo historiallisia esimerkkejä hyperinflaatioista, melkein kaikki ovat tapahtuneet sotien aikana tai niiden jälkeen. Näitä ovat olleet esimerkiksi Weimarin Saksa 20-luvun alussa (ehkä kuuluisin esimerkki), Unkari ja Kreikka II maailmansodan jälkeen (myös Suomi kärsi todella voimakkaasta inflaatiosta Jatkosodan lopulla ja sen jälkeen), Kiina 1949, Jugoslavia 90-luvun alussa jne.

Hyperinflaatioon on päästy, kun valtiot ovat paikanneet, yleensä sotimisesta, johtuneita budjettivajeitaan hienosti sanottuna monetisoimalla velkaansa eli käytännössä keskuspankit printtaavat ja lainaavat uutta rahaa valtion tarpeisiin.

Samalla taloudessa saatavilla olevien hyödykkeiden määrä laskee, kun resursseja on suunnattu muualle (tästä syntyy mm. musta pörssi). Kansalaisten usko valuuttaan romahtaa, eli luottamus menetetään. Täytyy muistaa, että meidän modernit fiat-valuutat nojaavat puhtaasti luottamukseen.

Tiivistettynä: hyperinflaatio voi syntyä, kun a) rahan määrä lisääntyy voimakkaasti ja b) hyödykkeiden määrä ei lisäänny vaan jopa vähenee, jolloin tarvitset vielä enemmän rahaa näiden ostamiseen. Anekdootit kertovat kuinka kananmunan ostoon meni kottikärryllinen seteleitä Weimarin Saksassa, jne. Koska kansalaiset tajuavat nopeasti, että aamulla saatu palkka voi olla jo illalla arvoton, on kiire muuttaa raha nopeasti hyödykkeiksi. Tämä vuorostaan kiihdyttää hyperinflaatiota entisestään.

Näin voi käydä myös rauhan aikana kuten Venezuelan tapauksessa, johon olemme vastanneet Q&A:ssa aiemmin näin:

Venezuelan hyperinflaation taustat johtuvat pitkälti maan talouden rakenteesta ja vahvasta öljyriippuvuudesta. Maan vientituloista (ja samalla julkisen sektorin rahoituksesta) selvä enemmistö, noin 95 %, koostuu öljystä, joten Venezuela on hyvin riippuvainen öljyn hinnanmuutoksista. Näin ollen Venezuelan julkisen sektorin tila oli hyvä aina vuoteen 2014 asti, jolloin öljyn hinta alkoi laskea ja valtion talous meni kuralle. Tilannetta pahensivat maan edellisen presidentin Hugo Chavezin toimet, joilla hän pyrki muuttamaan maata sosialistiseksi säännöstelemällä hintoja. Tämä aiheutti maahan lopulta pulaa ruuasta ja muista välttämättömyyshyödykkeistä (mm. lääkkeet) ja lietsoi mustan pörssin kauppaa nostaen samalla hinnat pilviin.

Samaan aikaan uutta rahaa on printattu kattamaan valtion vajeet. Eli jälleen, pula hyödykkeistä & kasvava määrä rahaa systeemissä.

Kuva: inflaatio Venezuelassa.

Voisitteko selittää rautalangasta vääntäen tyypillisen tapahtumaketjun selityksineen hyperinflaation syntymiseen. Mitä kaikkea pitää "tehdä väärin" tai mitkä tapahtumat/asiat taloudessa pienentävät ja suurentavat inflaation määrää yleensä?”

Tämä menee hieman spekuloinnin puolelle, sillä hyperinflaatio on myös psykologinen ilmiö: kansalaisten luottamus valuuttaan pitää romahtaa, jotta sen kiertonopeus nousee pilviin (kaikki haluavat heti eroon rahoistaan ja juoksevat kauppoihin tuhlaamaan pian arvottomat rahansa). Missä kohtaa kamelin selkä oikeasti katkeaa, on vaikea hahmottaa. Mutta tässä muutamia seikkoja, mitä pitäisi tehdä ”todella väärin”, jotta voisi saada hyperinflaation aikaiseksi:

a) Keskuspankit voivat lainata rahaa suoraan valtioille ja ilmoittaa, että tämä tulee jatkumaan ikuisesti. Valtiot puolestaan kasvattavat budjettivajeitaan merkittävästi, ja viestivät että ei ole mitään aikomusta tasapainottaa budjettia. Tämän pitäisi saada inflaatio-odotukset kasvamaan ja ihmiset reagoivat yrittämällä vaihtaa käteisensä mihin tahansa muuhun: kultaan, osakkeisiin, fyysisiin tavaroihin jne. Huomaa, että instituutioiden uskottavuuden menetys on todella tärkeää hyperinflaation käyntiin polkaisemiseksi.

b) Taloutta voi alkaa samalla raskaasti säätelemään asettamalla hintakontrolleja.

c) ”Kannattaa” lähteä sotimaan kalliisti ja mielellään hävitä sota ja joutua maksamaan merkittäviä sotakorvauksia. Mitä enemmän omaa tuotantoa tuhoutuu pommituksissa ja elintaso laskee, sen hedelmällisempi maaperä hyperinflaatiolle syntyy, yhdistettynä edellä mainittuun printtaamiseen.

d) Sisällisota sopii edelliseen myös erinomaisesti.

Toisin sanoen, hyperinflaatio vaatisi todella rajuja shokkeja ja yhteiskuntaa horjuttavia negatiivisia ilmiöitä ja samaan aikaan täysin vastuutonta talous- sekä rahapolitiikkaa. Hyperinflaation seuraukset ovat todella vakavia, traumaattisia ja kauaskantoisia kaikkien menettäessä säästönsä. Sen lisäksi hyperinflaatiota vastaan taistelu on vaikeaa sen vaatiessa yleensä uuden valuutan ja suuria talousreformeja.

 

Terveisin,

Verneri